41 kertaa enemmän
Alkoholilakia ei Suomessa uudisteta tämän tästä. Nyt kuitenkin pääosin vuodelta 1995 peräisin oleva laki päivitetään. Prosessi on muhinut valtion rattaissa jo usean vuoden ajan. Ajoittain lakiuudistus on tuntunut jo ”never ending” -projektilta. Tällä tietämällä uusi laki olisi tulossa lausunnolle keväällä ja hallituksen esitys annettaisiin eduskunnalle juhannuksen kieppeissä. Perhe- ja peruspalveluministeri Rehula jätti pohjaesityksen uudeksi laiksi pari viikkoa sitten. Yhteiskunnallinen debatti käy vilkkaana. Kantojaan ovat esittäneet niin eduskuntaryhmät, yksittäiset kansalaiset kuin alkoholiteollisuuskin. Kansanterveysjärjestöillä on nyt tuhannen taalan paikka näkyä ja vaikuttaa.
Mitä me järjestöt sitten haluamme uudelta alkoholilainsäädännöltä? Valtiovarainministerimme otti taannoin esille kolme pointtia. Meillä pointteja on neljä: terveys, talous, työurat ja lapset. Kaikkiin näihin alkoholilla voi olla haitallinen vaikutus. Järjestöt piirtävät yhteiskunnalliseen keskusteluun isoa kuvaa, jossa punnitaan eri politiikkatoimien hyötyjä ja haittoja kansalaisen näkökulmasta. Normien purulla on seurauksensa ja seuraukset pitää tuntea. Vastaus löytyy yleensä tutkimuksesta. Vastuullisen alkoholipolitiikan kulmakiviä ovat yhä hintaan, saatavuuteen ja mainontaan vaikuttaminen. Lainsäädännössämme on useita vanhentuneita normeja (mm. tupla-annokset, yhteisten anniskelualueiden kiellot), jotka saavat mennä. Sen sijaan ehdotuksiin tuoda viinejä päivittäistavarakauppoihin tai sallia alkoholituotteiden myynti kaupoissa klo 21 jälkeen tulee suhtautua kriittisesti. Isot linjat ovat tärkeitä. Lapsia suojellaan, Alkon monopoli turvataan, alkoholin kulutusta tulee ohjata kodeista ja kaduilta ravintoloihin. Myös alkoholimainonnan painopisteen siirtäminen mielikuvamainonnasta tuotetietomainontaan olisi tärkeää.
Me järjestöt toimimme vallan vahtikoirina ja yritämme torjua ehdotuksia, joiden katsomme olevan vaaraksi terveydelle ja hyvinvoinnille. Kuuntelemme kansalaisia ja tutkimusta herkällä korvalla ja teemme proaktiivisesti ehdotuksia keinoista, joilla Suomesta rakennetaan kaikille hyvä paikka elää ja olla. Erityisesti huolta tulee pitää pienimmistä ja heikoimmista. Tämä kaikki on vaikuttamistoimintaa. Tätä kaikkea EPT-verkosto tekee. Joka päivä.
