Miten nuorten seksuaaliterveys liittyy ehkäisevään päihdetyöhön?

Seksuaali-identiteetti muovautuu ja itsetuntemus kehittyy nuoruudessa. Aikuinen voi edistää nuoren hyvinvointia ja samalla seksuaaliterveyttä suhtautumalla nuoreen myönteisesti ja kunnioittavasti. Myös oikean tiedon ja itsestä huolehtimisen taitojen vahvistaminen on tärkeää.

Nuorelle seksuaalisuus on tärkeä, vaikkakin haavoittuvainen, voimavara. Aivojen rakenteessa tapahtuvat muutokset lisäävät riskinottoa, voimistavat tunnereaktioita ja heikentävät nuoren kykyä arvioida tai ennakoida seurauksia. Biologiset tekijät, kuten limakalvojen muutokset ja kehittymätön immuunipuolustus, altistavat nuoren herkemmin seksitautitartunnoille ja niiden jälkitaudeille, kuten tulehduksille.

Aikuiset voivat edistää nuorten hyvää seksuaaliterveyttä suhtautumalla myönteisesti, avoimesti ja kunnioittavasti seksuaalisuuteen ja sen moninaisuuteen ja antamalla luvan puhua seksuaalisuudesta.  Seksuaalikasvatuksen tulee lähteä siitä, että jokaisella on oikeus turvalliseen, hyvää mieltä ja hyvinvointia tuottavaan seksuaalisuuteen sekä seksuaalitietoihin ja -taitoihin.

Joillain nuorilla riskit toistuvat

Suomalaisten nuorten seksuaaliterveys on monilla mittareilla katsottuna varsin hyvä. Esimerkiksi alle 20-vuotiaiden klamydiatartuntojen määrä sekä nuorten raskaudenkeskeytysten ja synnytysten määrä ovat vähentyneet. Toisaalta samalla henkilöllä toistuvasti todettujen klamydiatartuntojen määrä on noussut. Tämä kertoo siitä, että joillakin nuorilla riskit ovat toistuvia.

Seksuaaliterveydessä, samoin kuin muussakin väestön terveydessä, näkyvät sosioekonomiset erot.

Nuorten ongelmien kasautuminen, eriarvoisuuden lisääntyminen ja syrjäytyminen ovat riskejä myös seksuaaliterveydelle. Ongelmien kasautumiseen liittyy vahvasti esimerkiksi päihteiden käyttö, aikuisten tuen puute, psyykkinen pahoinvointi ja heikko sosiaalinen tukiverkosto.

Tein väitöskirjani ammattiin opiskelevien nuorten seksuaalikäyttäytymisestä (voit tutustua väitöskirjaan täällä). Siinä havaitsin, että erityisesti ne nuoret, jotka kokivat kouluterveydenhoitajalle pääsyn vaikeaksi, olivat samoja nuoria, joilla oli muita enemmän seksuaaliterveyttä heikentäviä riskitekijöitä. Myös nuorten humalahakuinen juominen ja päivittäinen tupakointi olivat yhteydessä seksikertojen suurempaan määrään, useampiin seksikumppaneihin ja varhaisempaan seksin aloittamisikään. Samanlaisia tuloksia päihteiden käytön yhteydestä seksuaalikäyttäytymiseen on saatu myös aikaisemmissa tutkimuksissa.

Tärkeää onkin, miten tavoitetaan riskialttiisti käyttäytyviä nuoria, joita ei kohdata esimerkiksi kouluterveydenhuollon tai muiden julkisten palveluiden kautta? Yksi keino on tarjota nuorille seksuaaliterveyteen liittyvää tietoa monien eri kanavien kautta, kuten esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön oppitunneilla, harrastuksissa tai verkkokanavissa.

Seksuaalisuuteen liittyvissä tiedoissa ja seksitautien testauksessa puutteita

Väitöskirjatutkimuksessani ammattiin opiskelevista tytöistä 15 prosentilla ja pojista 36 prosentilla oli erittäin heikot tiedot seksitaudeista ja niiltä suojautumisesta. Kaikkein heikoimmin tiedettiin seksitautien oireettomuudesta: vain yksi neljästä tiesi, että kaikki seksitaudit voivat olla oireettomia. Myös hiv-infektion tartuntatavat olivat suurelle osalle nuoria tuntemattomia: Alle puolet (47 prosenttia) nuorista tiesi, ettei hiv tartu suutelemalla ja 56 prosenttia tiesi, ettei hiv voi tarttua wc-istuimen reunalta.

Nuorilla kondomin käyttö on epäsäännöllistä ja seksitautitesteissä käyminen vähäistä. Väitöstutkimuksessani kävi ilmi, että ammattiin opiskelevista seksuaalisesti aktiivisista tytöistä 38 prosenttia oli käynyt testeissä. Pojista seksitautitesteissä oli käynyt ainoastaan 9 prosenttia.

Rohkaisevaa kuitenkin on se, että testeissä käyneiden nuorten määrä nousi seksuaaliterveyden oppituntien, tiedon ja materiaalien jakamisen jälkeen. Oikeat ja ajantasaiset tiedot ovat tärkeitä, jotta nuori voi tehdä tietoisia päätöksiä seksuaaliterveyteen liittyen. 

Seksuaalikasvatus on hyvinvoinnin vahvistamista

Oppilaitoksissa tehtävän seksuaalikasvatuksen kautta tavoitetaan suuri osa suomalaisista nuorista. Myös nuoret itse nostavat koulun tärkeimmäksi seksuaaliterveystiedon lähteeksi. Seksuaalikasvatus sisältyy oppilaitosten opetussuunnitelmiin, mutta integroituu terveystiedon sisältöihin. Käytännössä resurssit ja aika seksuaalikasvatuksen toteuttamiseen kouluissa vaihtelevat ja toteutus on riippuvainen yksittäisistä opettajista, heidän kiinnostuksestaan ja osaamisestaan.

Seksuaalikasvatus on kuitenkin paljon muutakin kuin testaamista, opetusta tai kondomien jakamista. Nuorten yleinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, päihteiden käytön ehkäiseminen, hyvä mielenterveys, turvalliset ihmissuhteet, kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy ovat kaikki samalla myös seksuaaliterveyden edistämistä.

Seksuaalisuus on luonnollinen ja myönteinen osa ihmisyyttämme, eikä sitä voida erottaa kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.

Nuoret kaipaavat avointa ja rohkeaa puhetta seksistä ja seksuaalisuudesta. Aiheet pysyvät ajankohtaisina vuodesta toiseen. Ja miksi eivät pysyisi: jokainen uusi sukupolvi tarvitsee tiedot, taidot ja välineet pitääkseen huolta seksuaaliterveydestään ja seksuaalisuudestaan.

Syyskuun 26. vietetään maailman ehkäisypäivää (World Contraception Day), jonka tarkoitus on lisätä tietoisuutta ehkäisystä ja seksuaalikasvatuksesta

Tutustu Marja Pakarisen väitöskirjaan (2019): Ammattiin opiskelevien nuorten seksuaalikäyttäytyminen ja siihen liittyvät tiedot ja asenteet ennen seksuaaliterveysinterventiota ja sen jälkeen.