EHYT ry:n selvitys: Nuorten ja nuorten aikuisten suhtautuminen huumeisiin vahvan kielteistä

Nuorten ja nuorten aikuisten suhtautuminen huumausaineisiin on edelleen selvästi kielteistä, selviää Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Nuorten kulttuuri ja päihteet 2026*-selvityksestä. Vaikka huumeet näkyvät nuorten ympäristössä ja mediassa aiempaa enemmän, niiden hyväksyntä ei ole kasvanut.

Valtaosa (91 prosenttia) 15–29-vuotiaista nuorista pitää huumausaineita melko tai erittäin haitallisina, ja käyttämättömyyttä selittävät erityisesti terveyteen, omaan hyvinvointiin ja arvoihin liittyvät syyt. 

Selvityksessä kartoitettiin nuorten käsityksiä siitä, miten heidän ikäisensä yleisesti ajattelevat huumausaineiden käytön syistä, ei siis vastaajien omia kokemuksia tai perusteluja käytölle. Kyse on kulttuurisista oletuksista ja mielikuvista, joita nuoret liittävät muiden nuorten toimintaan. 

Käyttöä ei koeta osaksi arkea, vaan kyse on kokeiluista 

Selvityksen mukaan vastaajat uskovat huumausaineiden käyttöä selittävän ennen kaikkea kokeilunhalu, jännityksen hakeminen ja elämyshakuisuus. Käyttö näyttäytyy nuorten puheessa yksittäisinä tilanteina ja kokeiluina, ei pysyvänä toimintana. 

Erityisesti nuorten aikuisten kohdalla käytön uskotaan liittyvän haluun lievittää stressiä, rentoutua ja irtautua arjesta. Opiskelu-, työ- ja talouspaineet sekä elämänvaiheeseen liittyvä kuormitus muodostavat erilaisen riskikontekstin kuin alaikäisillä. 

“Nuorten huumeiden käyttö ei ole osa arkea. Erityisesti nuorilla aikuisilla kyse on pikemminkin kokeiluista ja tilanteista, jotka liittyvät kuormittavaan elämäntilanteeseen,” sanoo EHYT ry:n erityisasiantuntija Kim Kannussaari. 

Selvitys osoittaa, että nuoret tunnistavat enemmän ja painavampia syitä olla käyttämättä huumausaineita kuin käyttää niitä. Keskeisin syy kaikissa ikäryhmissä on tieto huumausaineiden terveyshaitoista (58 prosenttia). Lisäksi esiin nousevat halu olla raitis (56 prosenttia), laittomuus (54 prosenttia) ja halu säilyttää kontrolli (52 prosenttia). 

Alaikäisillä korostuvat vanhempien asettamat rajat (29 prosenttia) ja halu säilyttää vanhempien luottamus (45 prosenttia). Nuorilla aikuisilla painopiste siirtyy vanhempien kontrollista omaan harkintaan, toimintakykyyn ja tulevaisuuteen. 

“Tulokset osoittavat selvästi, että alaikäisten ja nuorten aikuisten tilanteet eroavat toisistaan. Selvitys näyttää, ettei nuoruus ole yhtenäinen vaihe. Alaikäisiä suojaavat vanhempien rajat ja lain merkitys, kun taas nuorilla aikuisilla vastuu siirtyy omiin valintoihin, jaksamiseen ja arjen hallintaan. Tämä on tärkeää huomioida ehkäisevässä päihdetyössä sekä huumehaittojen ehkäisyssä”, sanoo Kannussaari. 

Asenteet ja käyttö polarisoituvat 

Valtaosa nuorista suhtautuu huumausaineisiin kielteisesti ja on tietoisesti käyttämättä niitä. Samaan aikaan pieni osa nuorista on alttiimpia kokeiluille ja riskikäyttäytymiselle. Huumeiden käyttöön, kokeiluun ja asenteisiin liittyy nuorten keskuudessa yhä selvempi polarisaatio. Selvityksessä on jonkin verran lisääntynyt niiden nuorten osuus, jotka pitävät huumausaineita trendikkäänä (13 prosenttia vuonna 2022, 18 prosenttia vuonna 2026), kun 57 prosenttia on sitä mieltä, että huumeet ovat out. 

Lähes puolet kyselyyn vastanneista (46 prosenttia) 15–17-vuotiaista nuorista uskoi, että samanikäistensä keskuudessa käytetään ”vähintään vähän” huumausaineita. Kuitenkin kouluterveyskyselyn (2025) mukaan laittomia huumeita ainakin kerran kokeilleita on 9 prosenttia lukiolaisista ja 14 prosenttia ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelleista. Kannabis erottuu selvityksessä muista huumeista. Kannabiksen koetaan olevan enemmän in, kuin muiden huumeiden.  

Nuoret saavat huumeisiin liittyvän tietonsa pääosin internetistä, sosiaalisesta mediasta ja kaveripiiristä. Vanhemmat säilyvät yhtenä luotettavimmista tiedonlähteistä. Ammattilaisten puoleen käännytään useimmiten vasta, kun huoli tai ongelma on jo syntynyt. Erityisesti tämä korostuu nuorten aikuisten kohdalla, jotka eivät enää ole kouluyhteisöjen piirissä. On kuitenkin huolestuttavaa, että asenteet, tiedon pirstaleisuus ja nuorten kokema kuormitus voivat synnyttää tilanteita, joissa yksittäiset kokeilut näyttäytyvät ratkaisuna, vaikka tukea olisi tarvittu jo aiemmin. 

“Onkin tärkeää madaltaa puheeksioton kynnystä, tuoda ehkäisevä työ sinne missä nuoret aikuiset ovat ja tunnistaa, että varhainen ehkäisy ei tapahdu palvelujärjestelmässä vaan ennen sitä”, Kannussaari sanoo. 

*Nuorten kulttuuri ja päihteet 2026 -selvitys on Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n joka toinen vuosi toteuttama kysely nuorille. Kyselyssä kartoitetaan nuorten asenteita päihteitä ja siihen liittyviä kulttuurisia tekijöitä kohtaan. Kyselyn toteutti vuonna 2026 Taloustutkimus. Tutkimusjoukkona oli 1890 nuorta. Kysely toteutettiin verkkokyselynä valtakunnallisesti. Nuorten ikäjakauma kyselyssä oli 15-29 -vuotta.