Myös läheiset tarvitsevat apua

Noin viidesosa päihdeasiamiehelle tulleista yhteydenotoista tuli vuonna 2021 päihdeongelmasta kärsivien ihmisten huolestuneilta läheisiltä, jotka kokivat avun ja tiedon saamisen vaikeaksi.

Päihdeasiamies Tuula Sillanpää arvioi läheisten yhteydenottojen lisääntyneen viime vuosina. Apua ja tietoa on yleensä yritetty jo sitä ennen saada, mutta siinä ei ole onnistuttu. Syynä voi olla, että tiedot tarjolla olevista palveluista ovat vaikeasti löydettävissä kunnan tai sote-alueen internet-sivuilta. Päihdepalvelut voivat olla terveydenhuollon tai sosiaalihuollon yhteydessä, joskus myös ulkoistettuina.

– Päihdepalveluiden tarjonta vaihtelee paljon eri puolilla Suomea. Joissain kunnissa palveluita on tarjolla hyvin, joissain niukasti. Toisissa avun antaminen on järjestetty joustavasti eri toimintojen välillä, toisissa osaamisen mukaan siiloihin, joiden rajoja on vaikea ylittää.

Sillanpää muistuttaa, että vaikka avun saaminen voikin tuntua joskus hankalalta, niin päihdehuoltolaki velvoittaa kuntia järjestämään päihdepalvelut niitä tarvitseville. Myös päihdeongelmasta kärsivien perheellä ja muilla läheisillä on oikeus lakisääteiseen apuun, tukeen ja hoitoon, jos he sitä tarvitsevat.

– Kunnat ovat tosin välillä budjetoineet turhan niukasti läheisten tukemisen.

Ongelmat entistä monisyisempiä

Päihteitä käyttävien ongelmat ovat Sillanpään arvion mukaan entistä vakavampia ja monisyisempiä. Päihdeongelmasta kärsivillä on lisäksi mielenterveysongelmia, sosiaalisia ongelmia ja fyysisiä sairauksia, joihin pitää saada apua.

Palveluiden tarjonta saattaa kunnissa olla kapea-alaista. Eri yksiköissä ei aina tiedetä, mitä palveluita muista yksiköistä voisi saada, eivätkä asiakkaat osaa tai vaikeassa elämäntilanteessa jaksa niitä edes vaatia.

– Päihdeasiamies antaa neuvoja ja ohjeita, miten asiassa kannattaa edetä, mistä apua saa, millaisia asioita kannattaa korostaa ja miten perustella. Neuvonnassa korostetaan omatoimisuutta, mutta tarvittaessa voidaan myös soittaa eri palveluihin ja selvitellä asioita, auttaa muutoksenhaussa ja hakemusten tekemisessä. Toiminta on ilmaista ja luottamuksellista, ja sitä annetaan valtakunnallisesti.

Päihdeongelmasta kärsivän ihmisen pitää kuitenkin itse haluta hoitoon tai kuntoutukseen. Pakkohoidon kynnys on Suomessa korkea. Läheisten auttamisyritykset voivat olla päihdeongelmasta kärsivälle tärkeä kannustin ja osoitus siitä, että hänestä välitetään.

– Läheisten aito huoli voi havahduttaa ja motivoida päihdeongelmasta kärsivää henkilöä hakeutumaan avun piiriin. Yksinäiset ovat huonommassa asemassa, Sillanpää toteaa.

Päihdeasiamies auttaa ja neuvoo päihdepalvelujen asiakkaita ja heidän läheisiään näiden kohtaamissa ongelmissa ja antaa heille tietoa heidän asemastaan ja oikeuksistaan.