Rattijuopumuksen syynä yhä useammin huumeet

Päihteet ovat mukana joka kolmannessa kuolemaan johtavassa liikenneonnettomuudessa Suomessa, kertoo Onnettomuustutkimuskeskus. Aikaisemmin yleisin päihde oli alkoholi, mutta nyt huumeet ovat yhtä yleinen rattijuopumuksen syy. Tämä on monella tapaa huolestuttava muutos.

Noin 30 alle 25-vuotiasta nuorta kuolee tieliikenneonnettomuuksissa vuosittain. Huumeet ovat mukana erityisesti nuorten ja työikäisten liikenneonnettomuuksissa.

Onnettomuuksia tapahtuu niin autolla kuin muillakin välineillä. Äskettäin julkaistiin Tyksin leukakirurgian yksikössä tieteellinen tutkimus sähköpotkulautaonnettomuuksista ja niiden aiheuttamista vammoista. Turussa tehdyn tutkimuksen mukaan sähköpotkulautojen onnettomuuksissa aiheutuu etenkin kasvotapaturmia. Tapaturmissa 90 % tapahtui päihtyneenä. Kasvojen luiden ja hampaiden korjaamiseen kuluu paljon aikaa ja kosmeettinen haitta on usein pysyvä.

Huumeet ja liikenne eivät kuulu yhteen myöskään lainsäädännöllisesti. Päihtyneeltä kuljettajalta voidaan evätä ajo-oikeus määräajaksi ja poliisi voi velvoittaa terveydenhuollon lausuntoa päihdeseurannan toteutumisesta. Huumeiden kohdalla moottoriajoneuvon kuljettajaa koskee nollatoleranssi niin Suomessa kuin Euroopassa.

Alkoholin nauttimiselle Suomessa on promillerajat. Moottorittoman ajoneuvon päihtynyttä kuljettajaa rangaistaan, jos hän aiheuttaa vahinkoa muille liikenteessä. Mielestäni kevyelle liikenteelle olisi tarve asettaa promillerajat kuten esimerkiksi Norjassa ja Saksassa. Promillerajatkin ovat Suomea matalammat, Norjassa 0,2 ja Saksa 0,16 promillea. Poliisi valvoo liikenneturvallisuutta, mutta resursseja valvontaan tarvittaisiin lisää.

Vuonna 2015 perustettiin Tyksiin moniammatillinen liikennelääketieteen osaamiskeskus, Ajopoli. Ajopoli kouluttaa ja arvioi haastavia ajolupakysymyksiä etenkin ammattiliikenteen osalta. Meille tulevista lähetteistä havaitaan, miten ajokortin menettäminen vaikuttaa arkeen. Se vaikeuttaa ja hankaloittaa elämää, etenkin kun toimeentulo on siitä riippuvainen. Kun taustalla on päihderiippuvuus, ajoluvan palauttamiseksi vaaditaan onnistunutta päihdeseurantaa ja yhteistyöhalua myös kuljettajalta.

Ajopolilla saadun hoidon myötä moni on palannut omaan kuljetusammattiinsa. Töihin paluu on itse asiassa tukenut kuljettajan päihteettömyyttä ja jopa lähentänyt heidän perhesuhteitaan. Aikaisempi huumeiden käyttö ei siis estä ajokortin saamista tai palauttamista. Arvio ajokyvystä tulee tehdä moniammatillisesti päihdesairauksiin erikoistuneiden ammattilaisten ja potilaan kanssa. 

Jos liikennekuolemia halutaan Suomessa vähentää, myös huumeiden käyttöön on puututtava. Ennen kaikkea huumemyönteisen asenteen syntymistä yhteiskuntaan tulisi jarruttaa. Liikennelääketiede tukee aktiivisesti päihteettömyyttä ja selvittää ajoterveyteen vaikuttavia tekijöitä. Terveydenhuollosta saa apua päihde- ja riippuvuusongelmiin.   

Päättäjiltä toivomme lisää resursseja, jotta hoitojonot olisivat lyhemmät ja inhimilliset menetykset jäisivät pieniksi. Monen Ajopolilla kohdatun potilaan kohdalla on voitu ilolla todeta, miten paljon päihteettömyys on parantanut elämänlaatua.