Selvitys: Päihdeongelmien hoitamattomuudesta miljardikustannukset
Tuoreen selvityksen mukaan alkoholin ja huumeiden käytön hintalappu yhteiskunnalle voi Suomessa nousta eri laskutavoilla arvioituna jopa 7,9 miljardiin euroon vuodessa. Kustannukset kertaantuvat, kun ihminen ei saa apua ajoissa tai palvelut eivät vastaa hänen tarpeeseensa. Selvityksen laativat Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ja Hyvinvointiala Hali ry yhdessä FCG Finnish Consulting Groupin kanssa.
Selvityksessä arvioidaan päihteidenkäytön aiheuttamia suoria, epäsuoria ja aineettomia kustannuksia.Selvityksen mukaan nykyinen tietopohja erityisesti päihdehaittojen kustannuksista on vakavasti puutteellinen.
”Keskustelu päihdehaitoista ei saa rajoittua yksittäisiin palveluihin ja palvelutuotannon kustannuksiin. Todellinen lasku on paljon laajempi ja koskee eri sektoreita. Ilman kokonaiskuvaa päätöksenteko jää vajaaksi, ja päihdehaittojen todellinen hinta jää näkymättömiin. Tuore selvityksemme avaa näitä kustannuksia uudella tavalla”, sanoo kehitysjohtaja Heikki Luoto Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:stä.
Päihdehaittojen kustannukset kumuloituvat vuosien ja vuosikymmenten aikana. Mitä myöhemmin tukea saadaan, sitä suuremmiksi ne kasvavat.
”Päihdeongelmien hoitamatta jättäminen tulee yhteiskunnalle moninkertaisesti kalliimmaksi kuin ehkäisevä työ, varhainen tuki ja oikea-aikainen hoito. Kun tukea ongelmiin ei saada ajoissa, kustannukset eivät katoa, vaan siirtyvät muualle yhteiskuntaan, kuten työnantajille, lastensuojeluun, päivystykseen, poliisille, oikeusjärjestelmään, työelämään ja läheisille. Samalla on tärkeää muistaa, että kustannusten lisäksi päihteidenkäyttö aiheuttaa inhimillisiä haittoja päihdeongelmasta kärsivälle ja hänen läheisilleen”, sanoo Hyvinvointiala Hali ry:n asiantuntijalääkäri ja terveyspalvelujohtaja Emma Kajander.
Hoitamattomuus kumuloi kustannuksia monella eri tasolla
Raportissa havainnollistetaan asiantuntijoiden laatimien ja todellisuuteen pohjautuvien esimerkkitarinoiden avulla, millaisia taloudellisia ja inhimillisiä kustannuksia päihteidenkäytöstä aiheutuu yksilöille, yhteisöille sekä yhteiskunnalle. Raportin kustannukset ovat suuntaa antavia. Tavoitteena on avata kustannusten suuruusluokkaa tilanteissa, joissa ihminen putoaa palveluiden ulkopuolelle tai joissa apu on pirstaleista, ja verrata niitä tilanteeseen, jossa apua olisi saatu ajallaan.
Raportti käsittelee kustannusten syntymistä tarinoiden kautta. Yksi esimerkkitarinoista on Ville, jonka neuropsykiatriset haasteet jäivät lapsuudessa tunnistamatta. Päihteiden käyttö alkoi nuorena ja ongelmat kasautuivat vuosien aikana. Lopulta Ville menehtyi 25-vuotiaana.
”Vaikka Villen tarina on rakennettu tätä selvitystä varten, se ei valitettavasti ole poikkeuksellinen. Tällaiset esimerkit konkretisoivat, kuinka kallista hoitamattomuus on. Villen kohdalla varhainen tuki olisi maksanut noin 7 600 euroa ja myöhemmän vaiheen hoito ja kuntoutus noin 24 700 euroa. Hoitamattomuuden hinnaksi arvioidaan kuitenkin peräti 3,23 miljoonaa euroa”, Kajander kertoo.
Ehkäisyyn ja hoitoon on panostettava
Vuosina 2023–2024 Suomessa kuoli huumausaineisiin alle 35-vuotiaana keskimäärin 135 henkilöä vuodessa. Jos he kaikki olisivat käyneet läpi Villen kaltaisen polun, kokonaishinta yhteiskunnalle olisi 435,8 miljoonaa eli lähes puoli miljardia euroa.
”Tällä hetkellä ennalta ehkäisevästä työstä ja päihdepalveluista karsitaan säästösyistä. Keskeisen kysymyksen ei kuitenkaan pitäisi olla vain se, paljonko päihdehoito maksaa. Suuressa mittakaavassa ratkaisevaa on, kuinka paljon ehkäisyn laiminlyönti ja päihdeongelmien hoitamattomuus maksavat. Tuomme tähän keskusteluun uutta tietopohjaa, jota ei ole vastaavalla tavalla Suomessa koskaan koottu”, Luoto sanoo.
EHYT ja Hali katsovat, että ehkäisevän päihdetyön sekä päihdehoidon ja -kuntoutuksen rahoitus on turvattava. Palveluihin pääsyä on vahvistettava, ja päihdehaittojen kokonaiskustannuksille tarvitaan kansallinen laskentamalli, joka huomioi suorien kustannusten lisäksi epäsuorat ja aineettomat kustannukset.
Lisätiedot
Heikki Luoto
kehitysjohtaja
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Puh. 050 368 8894
heikki.luoto@ehyt.fi
Emma Kajander
asiantuntijalääkäri, terveyspalvelujohtaja
Hyvinvointiala Hali ry
p. 040 533 0980
emma.kajander@hyvinvointiala.fi
