Nikotiiniton Suomi saavutetaan nuorten ympäristöihin vaikuttamalla
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmä julkisti eilen kehittämisehdotuksensa lakimuutoksiksi ja muiksi toimenpiteiksi, joiden tarkoituksena on tukea ja edistää tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppumista Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Erityisen kannatettavia ovat EHYT ry:n näkemyksen mukaan toimenpide-ehdotukset, jotka liittyvät nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön aloittamisen ehkäisyyn.
“Nuoria voidaan suojella tehokkaasti käytön aloitukselta nostamalla ikärajat 20 ikävuoteen. Lisäksi valtionavustusten perusteena tulee olla sitoutuminen tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön ehkäisemiseen, mikäli toiminta kohdistuu alaikäisiin”, kertoo EHYTiä kehittämistyöryhmässä edustanut osastopäällikkö Heikki Luoto.
Ikärajojen nostaminen tutkitusti tehokasta
Tupakkatuotteiden, nikotiininesteiden ja nikotiinia sisältävien tupakan vastikkeiden myynnin, luovuttamisen ja välittämisen, sekä tuotteiden maahantuonnin ja hallussapidon ikärajojen nostaminen on tutkimusten mukaan tehokas keino ehkäistä nuorten nikotiinituotteiden käytön aloitusta.
Suurin osa nikotiinituotteiden käyttäjistä on aloittanut käytön 20 ikävuoteen mennessä ja arvioiden mukaan ikärajan nosto kahdella vuodella todennäköisesti vähentäisi eniten käytön aloitusta 15–17-vuotiaiden nuorten keskuudessa. Mitä myöhemmälle iälle nikotiinituotteiden käytön kokeilut voidaan siirtää, sitä epätodennäköisemmäksi ne muuttuvat ja myös alaikäisille välittäminen vähenee. Ikärajojen nostamisella voidaan kaventaa väestön terveyseroja ja saavuttaa vaikuttavia kansanterveydellisiä hyötyjä.
“Ikärajojen nostamisesta on hyviä kokemuksia jo muun muassa Yhdysvalloista ja monissa muissa maissa ikärajojen muutoksiin liittyviä toimenpiteitä harkitaan. Myös suomalaisista enemmistö kannattaa ikärajojen nostoa”, EHYTin nikotiinittomuuden edistämisen asiantuntija Katri Saarela sanoo.
Valtionavustusten kriteereihin lisättävä nikotiinittomuuteen sitoutuminen
Lasten ja nuorten nikotiinittomuutta edistää myös ehdotus, että liikuntalain perusteella myönnettävien valtionavustushakemusten vastuullisuuskriteereihin on lisättävä sitoutuminen tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön ehkäisyyn kaikessa toiminnassa, jos toiminta on osittain tai kokonaan kohdistettu alaikäisiin.
Myös nuorisolain perusteella myönnettävien valtionavustusten arvioinnissa opetus- ja kulttuuriministeriön tulee huomioida sitoutuminen tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön ehkäisyyn.
Sportti-hankkeen projektipäällikön Jari Hätisen mukaan suomalaisista 9- ja 11-vuotiaista yli kaksi kolmasosaa osallistuu urheiluseuratoimintaan ja harrastuksen parissa vietetään usein monta tuntia viikossa.
“Urheiluseuratoimintaan osallistuvien lasten ja nuorten suuri osuus korostaa seuratoiminnan kasvatuksellista vastuuta sekä mahdollisuutta vaikuttaa tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön ehkäisyyn ja terveiden elintapojen edistämiseen”, Hätinen toteaa.
On havaittu, että nuuskan käyttö saattaa olla ohjattuun urheiluharrastukseen osallistuneiden poikien keskuudessa muita nuoria yleisempää.
“Valmentajat ja muut urheiluseuratoimijat ovat merkittäviä roolimalleja urheiluseuroissa harrastaville nuorille. Heidän esimerkillään on vaikutusta nuorten päihteiden käyttöön. Tästä huolimatta aikuisten nuuskaamista ja muiden nikotiinituotteiden käyttöä on havaittu esiintyvän varsin yleisesti lasten ja nuorten urheiluseuraharrastamisen yhteydessä”, kertoo Hätinen.
Tupakkalain tavoitteen saavuttaminen edellyttää ehdotettujen toimenpiteiden systemaattista ja määrätietoista käyttöönottoa ja niiden tulee näkyä jo seuraavassa hallitusohjelmassa.
Lähteet:
Blomqvist, M., Mononen, K., Koski, P. & Kokko, S. (2019) Urheilu ja seuraharrastaminen. Teoksessa S. Kokko & L. Martin (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa – LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1, Helsinki: Valtion liikuntaneuvosto, 49–55.
EHYT ry 2022. Valmentajien ja muiden urheiluseuratoimijoiden tiedot ja mielipiteet nuorten urheilijoiden digi- ja rahapelaamisesta sekä päihteiden käytöstä -selvitys.
Institute of Medicine 2015. Public Health Implications of Raising the Minimum Age of Legal Access to Tobacco Products. Washington, DC: The National Academies Press.
Kim SCJ, Martinez JE, Liu Y, Friedman TC. US Tobacco 21 is Paving the Way for a Tobacco Endgame. Tob Use Insights. 2021 Nov 23;14:1179173X211050396. doi: 10.1177/1179173X211050396.
Mononen, K., Blomqvist, M., Koski, P. & Kokko, S. (2016) Urheilu ja seuraharrastaminen. Teoksessa S. Kokko & A. Mehtälä (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa – LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016, Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:4, Helsinki: Valtion liikuntaneuvosto, 27–35.
Ng K, Mäkelä KJJ, Parkkari J, Kannas L, Vasankari T, Heinonen OJ, Savonen K, Alanko L, Korpelainen R, Selänne H, Villberg J & Kokko S. (2017). Coaches’ health promotion activity and substance use in youth sports. Societies 7(2), Article 4.
Rimpelä AH, Rainio SU, The effectiveness of tobacco sales ban to minors: the case of Finland. Tobacco Control 2004;13:167–174. doi: 10.1136/tc.2003.003087
