Ehkäisevän päihdetyön koordinointi hyvinvointialueilla avaa uusia mahdollisuuksia
Suomeen tullaan perustamaan 21 hyvinvointialuetta, jotka tuottavat jatkossa terveys- ja sosiaalipalveluita kansalaisille. Moni asia muuttuu, kun aikaisemmin kunnilla olleet vastuutehtävät siirtyvät hyvinvointialueille ja julkiselle sektorille muodostuu uusi hallinnollinen taso.
Julkisuudessa on puhuttu erityisesti terveydenhuollon resurssipulasta ja hoitojonojen pitkittymisestä. Jo ennen koronapandemiaa terveydenhuollon kustannuksista oltiin huolissaan. Tähän tilanteeseen sote-uudistus pyrkii tuomaan ratkaisuja esimerkiksi keskittämällä palveluita isompiin yksiköihin ja kehittämällä hoitopolkuja. Uudistuksessa kehitetään myös sosiaalipalveluita, sillä tulevaisuutta on se, että palvelut voisi saada saman katon alta ja että palveluita kehitetään yhdessä.
Yksi uudistuksen kärkitavoitteista on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, ja erojen nähdään kaventuvan esimerkiksi huolehtimalla siitä, että kaikki kansalaiset saavat tasalaatuisia palveluita eikä alueellisia eroja olisi. Hyvinvointieroja voidaan myös kaventaa kehittämällä uusia toimintoja, joita aikaisemmin ei ole ollut mahdollista toteuttaa. Palveluiden keskittäminen avaa ihan uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseen.
Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä on yksi niistä laeista, joihin lisättiin tehtäviä hyvinvointialueille. Tulevaisuudessa ehkäisevää työtä tulee siis toteuttaa sekä kunnissa, että hyvinvointialueilla. Kunnilla on edelleen vastuullaan kunnan asukkaiden kanssa tehtävä ehkäisevä työ, kuten päihdekasvatus, päihdetilanteesta tiedottaminen ja päihdehaittojen vähentäminen, ja hyvinvointialueet tulevat jatkossa tukemaan kuntia omilla toimillaan.
Mitä hyvinvointialueilla sitten voidaan tehdä ehkäisevän päihdetyön tukemiseksi? Ainakin alueilla voidaan koordinoida kuntien yhteistyötä esimerkiksi yhteisissä verkostoissa ja toimielimissä, antaa tietoa ja tukea eri menetelmien valinnassa, kannustaa tekemään monipuolista työtä ottamalla kolmas sektori ja kansalaiset itse mukaan toiminnan toteuttamiseen ja tiedottamaan alueen päihdeoloista.
Painopiste hyvinvointia ja terveyttä edistäviin toimiin
Hyvinvointialueilla on myös omia ehkäisevän päihdetyön tehtäviä. Sote-uudistuksen periaatteiden mukaisesti painopisteen tulisi olla hyvinvointia ja terveyttä edistävissä toimissa, jotka vähentäisivät erityispalveluiden tarvetta. Niinpä ehkäisevän päihdetyön olisi hyvä olla toiminnan keskiössä. Alueilla tulisi huolehtia siitä, että ehkäisevän työn merkitys tunnistetaan hallinnossa ja strategiatasolla, että ehkäisevän työotteen tulisi näkyä kaikissa palveluissa sekä osana palvelupolkuja ja että ehkäisevään päihdetyöhön varataan tarpeeksi henkilöresursseja.
Hyvä ratkaisuehdotus on, että jokaiselle alueelle palkattaisiin ehkäisevän päihdetyön koordinaattori. Tästä on jo kokemusta useassa kunnassa sekä sairaanhoitopiireissä. Koordinaattori toimisi sekä kuntien että hyvinvointialueen ehkäisevän päihdetyön tukena sekä pitäisi erityisesti huolta palveluiden rajapinnoista. Ehkäisevään päihdetyöhön kuuluu esimerkiksi yhteistyö ja tiedonvaihto järjestöjen, poliisin, lupa- ja valvontaviranomaisten sekä kansalaisten kanssa, ja yhteistyö vaatii siihen sopivan henkilön. Lisäksi ehkäisevää päihdetyötä ei voida jättää vain tietyn sektorin tai toimijan huoleksi, vaan sen pitäisi olla kattavaa, jatkuvaa ja monipuolista.
Tulevaisuudessa saatamme nähdä uusia ehkäisevän päihdetyön avauksia, joita vain laaja yhteistyö voi mahdollistaa. Olisi upeaa nähdä ehkäisevää päihdetyötä enemmän esimerkiksi asumispalveluissa, ikäihmisten kanssa tehtävässä työssä, osana pelastus- ja turvallisuustoiminnan kehittämistä sekä vammaispalveluissa. Hyvinvointialueen laaja ehkäisevä päihdetyö mahdollistaa myös kampanjoiden, kuten tipattoman tammikuun laajan levittämisen ja kansalaisten osallistumisen uusilla tavoilla.
Tutustu Hyvinvointivaalit.fi-sivustoon