Nuorten osallisuus on tärkeässä roolissa päihdekasvatuksessa

”Ehkäisevä päihdetyö on muuttunut omista kouluajoistani paljon. Omalla koulullani kävi poliisi kertomassa päihteiden haitoista ja siitä mitä voi tapahtua, jos päihteitä käyttää. Päihteistä sai hyvin mustavalkoisen, jopa pelottavan kuvan. Nyt nuorten osallisuus on tärkeässä roolissa. Pyrimme siihen, että päihteistä puhutaan avoimesti ja rehellisesti. Ei saarnata vain päihteiden haitoista vaan puhutaan myös siitä miksi ja millaisissa tilanteissa päihteitä käytetään”, kertoo EHYTin kouluttajana toimiva Ellen Holmström, 26.

Holmströmin mukaan nuorilta kuulee kypsiä ajatuksia, kun heille antaa tilaisuuden puhua ja kuuntelee.

”Vaikka oppitunnit saattavat alkaa fiiliksellä, että nyt ei kukaan kuuntele eikä ketään kiinnosta, voi sama oppitunti päättyä todella hyviin keskusteluihin. On hienoa huomata, kuinka nuoret kokevat ahaa-elämyksiä, ja saavat aiheeseen uusia näkökulmia. Nuoren päätä voi olla vaikeaa saada kääntymään koulutuksen aikana. Tarkoituksenamme on jakaa tietoa ja tuoda aiheeseen uusia näkökulmia.”

Holmströmin mukaan kouluttajan rooli ei ole olla luennoitsija vaan keskustelun herättäjä. Hän on kiertänyt Uudenmaan ja Turun alueen kouluissa pitämässä ruotsinkielisiä HUBU- ja Juteltaisko? -koulutuksia oppilaille ja koulujen henkilökunnalle sekä vetämässä vanhempainiltoja koulutuksiin osallistuneiden oppilaiden vanhemmille. Sosiaalipsykologian opiskelija on toiminut EHYTin kouluttajana nyt vuoden.

”Työskentelin aikaisemmin toisen järjestön kautta kouluttajana, myös silloin työni sivusi ehkäisevää päihdetyötä. Kiertäessäni kouluilla huomasin, että nuorilla on paljon ajatuksia ja kysymyksiä päihteistä. Päihteet ovat aihe, josta nuoret ja aikuiset puhuvat keskenään vähän. Se koetaan vaikeaksi keskusteluaiheeksi sekä kotona että koulussa.”

EHYTin koulutuksissa oppilaat voivat kysyä päihteistä ihan mitä vaan. Holmström kertoo, että ala-asteilla oppilaita askarruttaa muun muassa se, miksi ihmiset juovat alkoholia, polttavat tupakkaa tai kuka on keksinyt päihteet. Nykyään päihdekasvatustunneilla puhutaan myös siitä, miksi jotkut polttavat tupakkaa, käyttävät huumeita tai juovat alkoholia. Siitä, kuinka päihteiden käytöllä tyydytetään usein joku tarve, halutaan vaikkapa rentoutua. Alkoholia voidaan nauttia keventämään sosiaalisia tilanteita, mutta etenkin nuorilla päihteiden käyttöön voi liittyä myös ryhmäpainetta. Juodaan, koska sen koetaan kuuluvan tiettyihin tilaisuuksiin.

Ellen Holmström on käynyt kouluttamassa 42:ssa luokassa Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.

Holmström kertoo, että etenkin yläkouluikäiset kokevat ryhmäpainetta. Nuorille kaverit ja ryhmään kuuluminen tuntuvat usein terveyshaittoja tärkeämmiltä. Koulutusten yhteydessä järjestettävissä vanhempainilloissa kysytään usein, miten aiheesta pitäisi puhua, kannattaako lapselle ostaa alkoholia, miten selitän lapselle, että aikuinen voi käyttää joskus alkoholia.

EHYTin päihdekasvatusmenetelmien tavoitteena on, että myös vanhemmat ja lapset voisivat keskustella avoimemmin kotona. Menetelmät korostavat, että aikuisen on tärkeää olla valmis keskustelemaan rehellisesti päihteistä ja antaa tilaa lapsen kysymyksille ja ajatuksille.

EHYTin kouluttajat kohtaavat vuosittain tuhansia ihmisiä ympäri Suomea

• EHYTin kouluttajaverkosto toimii koulujen ja oppilaitosten tukena päihdekasvatuksessa.
• Vuonna 2016 kouluttajaverkoston kohtaamisia oli 10 000.
• Kouluttajaverkostoon kuuluu 25 aktiivista kouluttajaa.
• Kouluille on tarjolla eri päihdekasvatusmenetelmien mukaisia koulutuksia, kuten peruskouluihin suunnattua Juteltaisko?– ja Hubu-koulutuksia sekä ammatillisiin oppilaitokseen suunnattuja Päihdeilmiö ja Ryhmäilmiö -koulutuksia.
• Päihdekasvatuksen lisäksi verkosto kouluttaa myös Pelitaito-menetelmällä, jossa keskitytään erityisesti digitaalisiin peleihin liittyvien pelihaittojen ehkäisyyn ja pelikasvatukseen
• Uusia kouluttajia haetaan ja koulutetaan säännöllisesti.