Ammattilainen toi opettajille uuden Ryhmäilmiön

tiedote_liitutaulu
Educa-messuilla 24.‒25.1.2014 julkaistiin Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Ryhmäilmiö-käsikirja. Ryhmäilmiö on työkalusarja, joka tarjoaa ammatillisten oppilaitosten opettajille ja ryhmänohjaajille välineitä jatkuvaan, opintojen läpi tapahtuvaan ryhmäyttämiseen sekä hyvän ryhmähengen ylläpitämiseen. Ryhmäilmiö-pakettiin kuuluu oppilaitoksille kahden tunnin koulutus, jossa välineiden käyttöönottoa harjoitellaan kouluttajien johdolla.

Ryhmäilmiö on yhteisöllisyyttä käytännössä. Sen lähtökohtana on ajatus, että yhteisöllisyyttä ei sellaisenaan ole olemassa, vaan yhteisöllisyys on jotakin, jota tapahtuu jossain konkreettisessa ryhmässä ‒ tässä tapauksessa opiskelijaryhmässä.

Yhteisöllisyyttä ja sen eri puolia on tutkittu laajalti psykologiassa, lääketieteessä ja yhteiskuntatieteissä. Ryhmäilmiön kehitystyössä on läpikäyty yli sata yhteisöllisyyttä käsittelevää tutkimusta. Lisäksi Ryhmäilmiön kehitystyössä on haastateltu kymmeniä ammattioppilaitosten opettajia ja ryhmänohjaajia eri aloilta ja eri puolilta Suomea. Näiden tutkimusten valossa yhteisöllisyyden lisäämisen ‒ Ryhmäilmiön käyttöönoton ‒ voi olettaa edistävän neljää asiaa.

1. Ryhmäilmiö helpottaa ryhmänohjaajien työtä. Siitä, mitä ammatillisen opettajan työnkuvaan kuuluu, on väännetty kättä vuosikymmeniä. Kiistakapula on ollut se, nähdäänkö ammatillinen opettaja ensi sijassa työelämävalmiuksia jakavana ammattilaisena vai kuuluuko työhön myös vastuuta opiskelijoiden kasvattamisesta. Työhön on myös alkanut sisältyä yhä enemmän erilaisia hallinnollisia velvoitteita, raportointia ja tilastointia. Ryhmäilmiö purkaa tätä kuviota. Valtaosa kaikesta ammatillisesta opetuksesta tapahtuu ryhmissä ja ryhmien kanssa. Hyvin toimivan ryhmän jäsenet myös tukevat ja auttavat toisiaan oppimaan sekä toimimaan muutenkin yhdessä. Siksi hyvät ryhmänohjaustaidot voidaan nähdä ammatillisen opettajan työtä selkeyttävinä ja helpottavina työkaluina eivätkä lisävaatimuksena. Kun ryhmä toimii hyvin yhdessä ja opiskelijat viihtyvät siinä, ohjaajan tarve kontrolloida, valvoa, neuvoa tai huoltaa yksittäisiä opiskelijoita vähenee. Aikaa ja energiaa säästyy varsinaiseen opetukseen.

2. Ryhmäilmiö parantaa opiskelijoiden opintomenestystä ja tehostaa opintojen läpäisyä. Syy on yksinkertainen: koulussa viihtyminen on nuorille sosiaalinen laji. Jos opiskelijat viihtyvät oppilaitoksessa hyvin, he tulevat sinne mielellään ja tekevät siellä mielellään sitä, mitä siellä kuuluu tehdä. Sama tapahtuu kaikissa hyvissä työyhteisöissä. Jos työporukka on hyvä, niin työnteko on mukavaa. Jos porukan jäsenet arvostavat ja kunnioittavat toisiaan, niin jokaisen työpanos paranee. Kierre myös ruokkii itseään: kun opiskelija pärjää niin tehtävissä kuin sosiaalisestikin, hän saa helpommin hyvää palautetta, mikä parantaa tuloksia entisestään.

3. Ryhmäilmiö vahvistaa opiskelijoiden sosiaalisia taitoja ja sosiaalista pääomaa. Yhteisöllisyys ja hyvät ryhmäsuhteet vahvistavat nuorten itsetuntoa sekä sosiaalista luottamusta ‒ tunnetta siitä, että minulla on väliä muille ja muilla minulle. Paitsi, että tämä on tärkeää yleisen mielenterveyden kannalta, se liittyy myös elämässä ja yhteiskunnassa pärjäämiseen sekä fyysiseen terveyteen. Itsestään jaksaa pitää huolta ja elämässä yrittää vain, jos kokee, että itsellä on merkitystä myös toisille ja jotain, minkä vuoksi toimia. Myös elämän kolhuista selviää helpommin, jos itsellä on tärkeitä ihmisiä, toiveita ja tavoitteita, joiden vuoksi ponnistella. Myös työelämässä menestyminen edellyttää yhä enemmän sosiaalisia valmiuksia. Työtehtävät, materiaalit ja menetelmät muuttuvat nyky-yhteiskunnassa jatkuvasti. Se, mikä ei muutu, on työskentely toisten ihmisten kanssa, toisia ihmisiä varten tai heidän tilauksestaan.

4. Ryhmäilmiö ehkäisee opiskelijoiden päihde- ja mielenterveysongelmia sekä näihin liittyvää syrjäytymistä. Näiden taustalla on aina vahvoja ulkopuolisuuden ja irrallisuuden kokemuksia, tunnetta siitä, että minulla ei ole paikkaa maailmassa eikä missään porukassa. Siksi hyvät porukat pitävät ihmisen parhaimmin kiinni maailmassa ja sen menossa. Yhteiskunnasta ei ajaudu sivuun, jos siinä viihtyy ‒ ja tämäkin viihtyminen on ensi sijassa sosiaalista.
Myös nuorten päihteiden käyttö on sosiaalista. Esimerkiksi humalajuomisen hauskuus on intensiivisten yhteenkuuluvuuden kokemusten tavoittelua. Tärkeä syy myös tupakoinnille oppilaitoksissa on se, että tupakkapaikalla on parhaat jutut ja paras meno ‒ ainakin parempi kuin monissa muissa opiskelutilanteissa. Selkeä johtopäätös tästä on, että jos näitä kokemuksia on nuorille tarjolla jokapäiväisessä arjessa ilman päihteitäkin, niin tarve käyttää päihteitä vähenee. Jos opiskelijoilla on oppitunneilla mahdollisuus hassutella, puhua syvällisiä tai kehua toisiaan, niin näitä kokemuksia ei tarvitse jättää viikonlopun juomistilanteisiin. Tai jos tupakkanurkan hauska tunnelma saadaan koulun sisälle, yhä harvempi kiirehtii tupakalle.

Miksi sitten ammatilliset oppilaitokset? Miksi juuri ne on valittu Ryhmäilmiön päänäyttämöksi? Nuoret viettävät ammatillisissa oppilaitoksissa runsaasti aikaa tärkeässä kehitysvaiheessa ja opiskelu on valmiiksi rakentunut ryhmien ja vuorovaikutuksen ympärille. Siksi niissä voidaan ruokkia nuorten yhteisöllisyyttä ja yhteisöllisiä valmiuksia niiden luonnollisessa kasvuympäristössä. Vastaavia ympäristöjä on nyky-yhteiskunnassa yhä vähemmän, kun perinteiset kylä- ja muut yhteisöt heikentyvät ja perheetkin tarjoavat vuorovaikutusta yleensä vain pienessä piirissä. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelee myös muita oppilaitoksia enemmän heikoissa sosiaalisissa asemissa eläviä nuoria, jotka hyötyvät sosiaalisten valmiuksien vahvistamisesta erityisesti. Samalla hyvistä opiskelijaryhmistä ja sosiaalisten valmiuksien vahvistamisesta hyötyvät myös kaikki muut opiskelijat sekä heidän tulevat työnantajansa.

Ryhmäilmiö haastaa ammatillisia oppilaitoksia ja niiden henkilökuntaa tekemään omalta osaltaan pientä maailmanparannusta ‒ mutta ei ilmaiseksi. Ryhmäilmiö parantaa myös parantajien omaa asemaa. Oppilaitokset kehittyvät paremmiksi hyvillä ryhmillä, niissä syntyvillä sosiaalisilla valmiuksilla sekä niiden tuottamalla sosiaalisella luottamuksella. Sama pätee koko suomalaiseen yhteiskuntaan.

Teksti: Erityissuunnittelija Antti Maunu, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry