EHYT ry: Alkoholikeskustelussa on iso kuva hukassa
– Alkoholipolitiikassa ei ole kyse panimoalan menestyksestä, muistuttaa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi. – Alkoholipolitiikassa on kyse tasapainon löytämisestä juomisen määrän ja päihdehaittojen välille, kansanterveydestä, hyvinvoinnista ja niiden ylläpidon kustannuksista.
– Alkoholi aiheuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa vuosittain 6-7 miljardin euron välilliset ja välittömät kustannukset. Vuosittain meillä menetetään alkoholin vuoksi noin 2 miljoonaa työpäivää, lähes 10 000 henkilötyövuotta, Aalto-Matturi summaa. – Alkoholi on Suomessa yksi merkittävimmistä työuria lyhentävistä tekijöistä. Kun siis parhaillaan pohditaan työurien pidentämistä, eläkeiän nostamista tai talouden kestävyysvajetta, isot talousvaikutukset ovat aivan muualla kuin alkoholiteollisuudessa. Jostain syystä julkisessa keskustelussa alkoholielinkeinolle kuitenkin löytyy runsaasti puolestapuhujia, vastuulliselle päihdepolitiikalle vähemmän.
Viron matkustajatuonti on nostettu keskustelussa möröksi, jolla pyritään torjumaan kaikki alkoholihaittojen vähentämiseen pyrkivät toimet. Matkustajatuonti on ongelma, mutta vain yksi monista, EHYT ry muistuttaa. Valtaosa suomalaisten ostamasta ja juomasta alkoholista ostetaan Suomesta, tyypillisesti ruokakaupasta. Kun suomalaisoluen veroa korotetaan, hyöty ei suinkaan valu monikertaisena Viroon, kuten julkisesta keskustelusta voisi luulla. Veronkorotukset lisäävät aina verotuloja ja vähentävät kulutusta, vaikka pieni osa hyödystä sulaisikin matkustajatuonnin kasvuun. Kun alkoholiveronkorotus päätettiin syksyllä puolittaa, luovuttiin arviolta 60 miljoonan euron verotuloista ja samalla menetettiin täysimääräisen korotuksen myönteiset vaikutukset alkoholihaittoihin.
Matkustajatuonnin ohella keskusteluun helposti tarttuva teesi on se, että millään hinnankorotuksilla tai rajoituksilla ei voida vaikuttaa suurkuluttajan juomiseen. Todellisuudessa hinta ja saatavuus vaikuttavat tutkitusti sekä paljon alkoholia käyttävien että vähemmän juovien alkoholinkäyttöön. Ja mitä enemmän koko väestö juo, sitä useammalla juominen ajan mittaan kehittyy ongelmakäytöksi. On myös hyvä tiedostaa, etteivät päihdehaitat ole vain ongelmakäyttäjien haittoja, vaan enemmistö niistä aiheutuu kohtuukäyttäjille.
– Alkoholiteollisuus tarjoaa sääntelyn vaihtoehdoksi mielellään valistusta. Valistus ja sääntely eivät kuitenkaan ole vaihtoehtoja, vaan molempia tarvitaan, Aalto-Matturi toteaa. – Hinnan ja saatavuuden kautta päihdehaittoihin päästään vaikuttamaan suoraan. Kulttuurista muutosta tukevassa valistuksessa aikajänne lasketaan vuosissa ja vuosikymmenissä.
On tärkeää, että käynnissä olevassa alkoholilain kokonaisuudistuksessa näkökulmana ovat ennen kaikkea alkoholihaitat ja niiden kustannusten karsiminen. Kun alkoholilakia edellisen kerran uudistettiin, lähti kokonaiskulutus vahvaan nousuun ja esimerkiksi päihdekuolemat kaksinkertaistuivat. Tällä kertaa vaikutus toivottavasti on päinvastainen.
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi. Alkoholiin, tupakkaan ja huumeisiin liittyvän ehkäisevän työn ohella EHYT ry ehkäisee pelaamisesta syntyviä haittoja sekä edistää päihteetöntä liikennettä. Järjestö kohtasi vuonna 2013 kouluissa noin 70 000 nuorta, 4 500 oppilaiden vanhempaa ja noin 3 000 nuorten kanssa työskentelevää ammattilaista.Sosiaalisen median foorumeilla kohtaamisia oli noin 100 000. Sen oppimispelejä ja muita sovelluksia ladattiin noin 20 000 kertaa. EHYT ry teki yhteistyötä 15 600 työntekijän työyhteisöjen kanssa ja työ tavoitti 2 400 ikäihmistä. Sen kohtaamispaikoissa käydään vuodessa noin 340 000 kertaa. Järjestö lähetti100 000 auttavaa tekstiviestiä ja mm. vastaanotti1 000 puhelua neuvontapuhelimeen.
Lisätietoja: toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, puh. 0400 508 234.