Selvitys: Nuorten digipelaamisen vaikutukset heijastuvat myös urheiluseurojen arkeen

Digipelaaminen on yleistä myös joukkuelajeja harrastavien nuorten keskuudessa. Urheiluseuratoimijoiden mielestä pelaaminen näkyy sekä haittoina että hyötyinä nuorten arjessa. Nuorten pelaamisen hallintaan ja pelikasvatukseen on tärkeää kiinnittää enemmän huomiota.

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n SPORTTI-hankkeen teettämässä selvityksessä kävi ilmi, että urheiluseuratoimijat ovat huomanneet digitaalisen pelaamisen vaikutusten näkyvän nuorten arjessa. Selvityksessä kysyttiin 12–17-vuotiaiden nuorten urheiluvalmentajien ja -seuratoimijoiden tietoja ja näkemyksiä nuorten digi- ja rahapelaamisesta sekä päihteiden käytöstä.

Kyselyyn vastanneista seuratoimijoista 79 % raportoi joukkueessaan olevan nuoria, jotka harrastavat säännöllisesti digipelaamista ja 36 % raportoi nuorten pelaavan digipelejä myös joukkueen tapahtumien aikana, esimerkiksi harjoitus- tai ottelutapahtumissa.

”Tulokset osoittivat digipelaamisen kuuluvan tiiviisti nuorten urheilijoiden arkeen. Siitä syystä pelaamisen hallinta ja pelikasvatus on tänä päivänä tärkeää huomioida myös nuorten urheiluvalmennuksessa”, kommentoi SPORTTI-hankkeen projektipäällikkö Jari Hätinen.

Selvityksessä digipelaamisen nähtiin aiheuttavan yleisemmin haittoja kuin hyötyjä nuoren elämään. Seuratoimijoista 73 % raportoi nuorten pelaamisen aiheuttaneen ongelmia joukkueen arjessa ja 59 % raportoi pelaamisen hyödyllisistä puolista.

Selvityksestä käy ilmi, että nuorten urheilijoiden digipelaamisen yleisimpiä haittoja ovat uni- ja keskittymisvaikeudet sekä ajankäyttöön liittyvät ongelmat. ”Osa pelaajista on arjessa väsyneitä, koska uni saattaa jäädä vähiin”, kerrottiin kyselyn vastauksissa.

Vieraan kielen oppiminen ja lisääntynyt sosiaalinen kanssakäyminen nousivat esiin digipelaamisen hyötyinä. ”Joukkuehenki kasvaa, kun pelaavat yhdessä pelimatkoilla”, kuului vastauksissa.

”Runsas pelaaminen voi aiheuttaa ongelmia nuoren hyvinvoinnille ja haitata esimerkiksi urheilijan urheilusuoritukseen valmistautumista ja suorituksesta palautumista. Lohdullista on kuitenkin se, että tiedostamalla pelaamiseen liittyvät haitat, ovat ne usein myös ehkäistävissä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opetellaan tauottamaan pelaamista. Harjoitus- ja ottelutapahtumissa keskitytään laitteiden naputtelun sijaan urheiluun ja iltaisin maltetaan lopettaa pelaaminen hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa”, toteaa Hätinen.

”On kuitenkin hyvä muistaa, että silloin kun nuoren pelaaminen on ajankäytöllisesti hallussa ja pelit ovat sisällöltään sopivia, voi pelaaminen olla monin tavoin hyödyllistä ajanvietettä nuorelle. Se näkyi myös ilahduttavan monissa vastauksissa”, jatkaa Hätinen

Selvityksessä kysyttiin 12–17-vuotiaiden jalkapallon, jääkiekon, koripallon, lentopallon ja salibandyn parissa toimivien urheiluseuratoimijoiden tietoja ja mielipiteitä nuorten digi- ja rahapelaamisesta sekä päihteiden käytöstä. Kyselyyn vastattiin anonyymisti 10.11.2021-3.12.2021 välisenä aikana. Yhteensä 318 urheiluseuratoimijaa vastasi kyselyyn. Vastaajista 92 % oli joukkueiden toimihenkilöitä, kuten valmentajia ja joukkueenjohtajia ja loput vastaajista oli seurojen toimihenkilöitä, kuten toiminnanjohtajia ja valmennuspäälliköitä.

Lue lisää SPORTTI-hankkeesta.

Lisätietoja:

Jari Hätinen, projektipäällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, jari.hatinen(at)ehyt.fi, puh. 0444914964.

Selvityksen tekijät: Sakari Holopainen, väitöskirjatutkija, sakari.a.holopainen@jyu.fi, puh. 0504903764 ja Tom Korolainen, liikunnanopettaja, tom.korolainen@kuninkaantie.espoo.fi, puh. 0503435430.