Elokolossa työskentely antoi suuntaviivat tulevaisuuteen
Aija Sulunsilta sai pitkään toivomansa työpaikan Tampereen Elokolosta. Työkokemus antoi suuntaa siihen, millaisessa työssä hän halua tulevaisuudessa toimia.
Elokolo-kohtaamispaikat ovat tärkeitä arjen rytmittäjiä monille kävijöille. Ne tarjoavat paikan, jossa jokainen voi kokea olevansa osa yhteisöä ja tulevansa arvostetuksi ja kohdatuksi omana itsenään.
Tämän lisäksi EHYTin Elokolot toimivat välityömarkkinana työllistäen vuosittain toistakymmentä henkilöä palkkatuen avulla. Elokolot tarjoavat myös mahdollisuuden työelämään tutustumiselle eli työkokeilulle, vapaaehtoistyölle ja opiskelijoiden harjoittelujaksoille. Parhaimmillaan työkokemus Elokolossa vahvistaa työntekijän näkemystä omasta ammatillisesta identiteetistään ja auttaa tätä hahmottamaan tulevaisuuden selkeämmin ja varmemmin.
Tällaisen kokemuksen sai Tampereen Elokolossa palkkatukityössä työskennellyt Aija Sulunsilta, joka jatkoi palkkatukijakson jälkeen toiminnanohjaajan kesälomasijaisena.
“Olin ennen tänne tuloa vuosia kotona, koska halusin olla seitsemän lapseni kanssa. Se oli oma valintani ja olen ylpeä siitä. Kun sitten lähdin hakeutumaan takaisin työelämään, niin paikan löytäminen ei ollut mikään itsestäänselvyys.”
Sulunsilta kertoo työllistymisen olleen hankalaa, koska hän oli arvottanut perhe-elämän esimerkiksi teknologian kehityksen seuraamisen edelle. Työnhaun kannalta ratkaiseva käänne tapahtui, kun työllisyyden kuntakokeilun kautta hänelle löydettiin työpaikka Tampereen Elokolosta.
“Tiesin heti, että tämä voisi olla minun paikkani, koska täällä on kohtaamisia. Ja sitten kun tulin käymään täällä, niin Riitta [Sattilainen, toiminnanohjaaja] tuntui heti vastaanottavaiselta, lämpimältä ja avoimelta. Henkilökunta oli rennonoloista ja kävijät omia itsejään. Itselle tuli fiilis, että voisin olla hyvä lisä tänne.”
Koulutukseltaan Sulunsilta on sosiaaliohjaaja, mutta hän ajattelee, että kohtaamispaikkatyössä koulutustaustaa merkityksellisempää on se, mitä ihminen haluaa ja uskaltaa itsestään antaa.
“Tämän maailman meininki on se, että koulutukselle annetaan arvostus, mutta se ei kerro mitään siitä, osaako kurssit suorittanut henkilö olla ihmisten kanssa.”
Kävijöiden kuunteleminen etusijalla
Kun Sulunsilta aloitti työt Elokolossa, hän halusi heti luoda itsevarmuutta ympärillään oleviin ihmisiin ja esimerkiksi vahvistaa opiskelijoiden ja muiden työntekijöiden työelämäuskallusta.
”On tärkeää, että työyhteisön sääntöjä selvennetään uusille työntekijöille, mutta silti niitä ei pidä sanella. Olen omalla toiminnallani halunnut häivyttää pakon, että aina pitäisi toimia tiettyjen käytäntöjen mukaan. Olen halunnut rohkaista muita olemaan omia itsejään. Yksinkertaisena esimerkkinä vaikkapa kahvia voi kukin keittää omalla tavallaan.”
Omiksi vahvuuksikseen Sulunsilta mainitsee ihmisten kohtaamisen ja heidän kipupisteidensä tunnistamisen. Hänen työotettaan onkin kuluneen reilun vuoden aikana leimannut vahvasti Elokolon kävijöiden kuunteleminen ja auttaminen.
”Olen itse käynyt läpi pitkän tien ja oppinut hyväksymään sen, kuka olen. Olen oppinut, että kipein kasvu tapahtuu silloin, kun on yksin. Silloin tutustuu aidosti omaan itseen. Olenkin auttanut myös kävijöitä sanoittamaan tunteitaan ja lohduttanut, että niitä voi kipuillakin, sillä kasvaminen kuuluu asiaan.”
Sulunsilta on niin ikään antanut kävijöille konkreettisia vinkkejä siihen, miten vaikeista tilanteista voi selvitä.
“Olen herätellyt kävijöitä, etteivät he syyllistäisi itseään tai jotakuta toista, vaan tarkastelisivat sen sijaan, miltä tilanne näyttää ja mitä siitä pitäisi hoksata.”
”Elokolo on ollut lempeä työympäristö”
Elokolon vuorovaikutteinen ja ihmisläheinen toimintakulttuuri ja toiminnanohjaajan tuki mahdollistavat työntekijöille omien vahvuuksien tunnistamisen, löytämisen ja hyödyntämisen. Kävijöiden kanssa käytyjen keskustelujen kautta Sulunsilta on saanut onnistumisen kokemuksia itsekin.
“Olen ilahtunut omassa työssäni siitä, että olen pystynyt perkaamaan kävijöiden huonoja muistoja pois ja tuottamaan korvaavia kokemuksia.”
Sulunsillasta ja kävijöistä onkin tullut reilun vuoden aikana tärkeitä toisilleen.
“On palkitsevaa kuulla, että jotkut ovat tulleet tänne ihan minun takiani. Tuntui haikealta, kun palkkatukiaika alkoi vähetä, mutta huojennuksekseni sain sitten kuulla, että minulla on mahdollisuus jäädä vielä toiminnanohjaajan kesälomasijaiseksi.”
Sulunsillan mielestä EHYT on ollut rohkea ottaessaan palkkatukityöntekijöitä ja opiskelijoita erilaisista taustoista. Hänelle itselleen aika Elokolossa on antanut suuntaviivat sille, mitä hän tulevaisuudeltaan haluaa.
“EHYTillä on ollut paljon annettavaa, ja se on ollut hieno asia. Työympäristö on ollut lempeä. Suurin toiveeni on, että jatkossa työni pitäisi sisällään koneella istumisen sijaan aitoja kohtaamisia, joissa pystyisin jakamaan tietoutta siitä, että elämä kantaa ja että kannattaa uskaltaa elää.”
Sulunsilta kokee, että EHYTissä on hioutunut myös tarkempi ajatus siitä, kenen kanssa hän haluaisi olla työelämässä tekemisissä.
“Kokisin, että nuorten kanssa työskentelyä kohtaan minulla on aina ollut mielenkiintoa ja että heille pystyisin tarjoamaan korjaavia liikkeitä. Nuori mieli on taipuisampi ja nuorilla on mahdollisuuksia mennä hyvään. Monilta on vain saattanut puuttua se kuuntelija. Ylipäätään luotan kuitenkin siihen, että sellaiset ihmiset tulevat luokseni, joiden kuuluukin tulla.”
