Tupakkakäyrät laskussa, työ kuitenkin jatkuu

Tupakka maassa.

Hyvä niin, tupakointi aiheuttaa massiivista vahinkoa ennen kaikkea yksilölle, mutta myös yhteiskunnalle. Jos savukkeet keksittäisiin nyt, ne tuskin pääsisivät myyntiin maitokauppaan.  Kiristynyt lainsäädäntö ja kiistämättömiin faktoihin perustuva valistus on myös tepsinyt: miesten tupakointi on 1980-luvulta lähtien vähentynyt, ja myös naisten tupakointi näyttäisi viime vuosina kääntyneen laskuun. Aikuisista miehistä 13 % ja naisista 12 % tupakoi päivittäin (THL:n ATH-tutkimus 2016).  Heistä 2/3 haluaisi lopettaa tupakoinnin ja vielä suurempi osuus on huolissaan tupakoinnin terveysvaikutuksista. Viime viikolla julkaistu Kouluterveyskysely kertoi, että myös nuorten tupakoinnin vähentyminen niin peruskoululaisilla, lukiolaisilla kuin ammattiin opiskelevilla on jatkunut koko 2010-luvun (Kouluterveyskysely 2017).

Valitettavasti taistoa kaikkia tupakkatuotteita vastaan ei ole vielä voitettu. Viime vuosina nuuska on vetänyt puoleensa erityisesti alaikäisiä ja nuoria aikuisia miehiä. Kouluterveyskyselyn mukaan nuuskan päivittäinen käyttö on kasvussa erityisesti ammattiin opiskelevilla. Vuonna 2017 nuuskaa käytti päivittäin 16,7 % ammattiin opiskelevista pojista, kun vuonna 2010-2011 luku oli 5,3 %. Tyttöjen käyttö on edelleen vähäistä, mutta myös siinä näkyy hienoista nousua: päivittäin käyttäviä on nyt 2,1 % ammattiin opiskelevista. Peruskoulun pojista 7,6 % käyttää nuuskaa päivittäin.

Median nuuskakeskusteluissa nousee usein esiin ajallemme tyypillinen yksilönvapauskeskustelu ja puheet kieltolaista. Tosiasiassa meillä ei ole kieltolakia: maahantuonti on kielletty (poikkeuksena 1kg omaan käyttöön vuorokauden aikana), mutta täysi-ikäisten käyttöön ei mikään laki puutu. Sen sijaan nuuskaa rajan yli tuovien aikuisten tulee ymmärtää vastuunsa: nuuska (ja toki myös tupakka) päätyy lasten käsiin aikuisten kautta. Julkiseen keskusteluun tuodaan aina välillä ajatus, että nuuskan myynti pitäisi Suomessa vapauttaa. Jokainen alaa aktiivisesti seuraava tietää, että se ei ole meidän omissa käsissämme. Nuuskan tuottaminen ja myynti on kielletty Ruotsia lukuun ottamatta kaikkialla Euroopan unionissa, eikä kiellosta olla luopumassa. Ruotsi neuvotteli itselleen unioniin liittyessään poikkeusluvan vetoamalla pitkiin perinteisiin. Ruotsin pitäisi myös valvoa, että nuuskaa ei valu myyntiin maan rajojen ulkopuolelle.

Ruotsin toinen naapurimaa, Euroopan unioniin kuulumaton Norja on varoittava esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun ”kieltolakia” ei ole: Viime vuosina nuuskan käyttö on lisääntynyt räjähdysmäisesti ja erityisesti nuorten naisten keskuudessa. 16-24-vuotiaista naisista nuuskaa käyttää päivittäin 17 prosenttia, miehistä 21 prosenttia. Koko väestöstä nuuskaa käyttää joka kymmenes. (Statistics Norway 2016.)

Nuuskateollisuus on onnistunut brändäämään tuotteen, joka vetoaa nuoriin. Sen tavoitteena on, että myös entistä useampi nainen alkaisi käyttää nuuskaa. Olisi tärkeää, että nuuskalähettiläät ja nuorisojulkkikset eivät tekisi teollisuudelle palvelusta levittämällä nuuskan ilosanomaa (sosiaalisessa) mediassa ja käyttämällä sitä julkisesti.

Tupakoinnin vähentyessä nuuskateollisuus pyrkii paitsi siirtämään nikotiiniriippuvuuden tuotteesta toiseen, myös hankkimaan uusia käyttäjiä nuorista. Perinteisen tupakkateollisuudenkaan suhteen ei pidä olla sinisilmäinen. Suomessakin toimii yrityksiä, joissa tehdään ahkerasti töitä menetetyn maineen palauttamiseksi kehittämällä savukkeen rinnalle uudenlaisia tapoja annostella nikotiinia. Tässä myllerryksessä on syytä pitää kirkkaana mielessä lakiin kirjattu tavoite savuttomasta Suomesta ja muistaa että se pitää sisällään kaikki nikotiinituotteet. Perinteinen savuke on ehkä menettänyt maineensa, mutta vielä ei ole varaa heittää hanskoja tiskiin.