Tipaton luo kasvua
Yleisen käsityksen mukaan Tipaton tammikuu on suomalaista kansanperinnettä, syntynyt kansalaisten sisäistyneestä tarpeesta antaa maksalle lepoa tai kaverusten vedonlyönnistä. Tipattomalla tammikuulla on kuitenkin juurensa jatkosodassa, talvessa 1942. Tuolloin oli tarve saada ryhtiä sekä rintamalle että kotirintamalle. Raitis tammikuu -kampanja oli taitavasti ja kattavasti suunniteltu ja johdettu mediatapahtuma.
Sota-aikojen jälkeen ja yleisen terveystietoisuuden lisääntymisen myötä tipattoman tammikuun viettäminen on yleistynyt ja nykyisin noin joka viides aikuinen viettää tammikuunsa tipattomana. Alkoholin kohtuullinenkin käyttö voi aiheuttaa erilaisia haittoja käyttäjälle ja hänen läheisilleen. Tipattomasta jaksosta on kiistatta hyötyä sekä kohtuukäyttäjän että suurkuluttajan terveydelle ja hyvinvoinnille. Maksa palautuu parin-kolmen viikon aikana, verenpaine laskee, paino lähtee putoamaan, liikunta lisääntyy, unen laatu paranee, seksuaalinen halukkuus lisääntyy, mieliala kohenee ja stressihormonien määrä vähenee. Terveyshyötyjen ohella tipattomalla on tärkeä merkitys monien sitä viettävien sosiaalisessa elämässä. Sitä voidaan viettää yhdessä ystävien, puolison tai työtovereiden kanssa ja kokea yhteyttä ja osallisuutta.
Tipaton tammikuu antaa tilaa positiiviselle kasvulle. Kasvua varten tarvitaan hyvää maaperää. Tipattomana aikana ihminen voi pysähtyä tutkimaan omaa suhdettaan alkoholiin ja tehdä kenties pysyviä muutoksia omassa alkoholinkäytössään. Ilman lämpöä ei ole kasvua.
Tipaton tammikuu koetaan yleisesti hyväksyttävänä ja arvostettavana, lämpimänä asiana. Kasvu edellyttää myös sopivaa määrää kosteutta – ei liikaa eikä liian vähän. Elimistön neste- ja suolatasapaino palautuu normaaliksi, kun alkoholi ei toimi diureettina ja sotke aineenvaihduntaa. Neljäs kasvun elementti on valo. Tipattoman aikana ajatuksetkin kirkastuvat.
