Päihdetilastollinen vuosikirja 2023

Vuosikirja sisältää keskeiset tilastotiedot Suomen alkoholi- ja huumeoloista, kuten

  • Alkoholijuomien kulutuksesta ja myynnistä
  • Alkoholijuomien ja huumeiden käytöstä aiheutuvista sosiaalisista ja terveydellisistä haitoista
  • Päihdehuollosta
  • Päihteisiin liittyvästä rikollisuudesta
  • Alkoholijuomien kaupan kehityksestä ja
  • Alkoholielinkeinon ja alkoholimainonnan valvonnasta

Lisäksi siinä on tietoja alkoholijuomien kulutuksesta muissa maissa.

Lue lisää:

Ratkaisu kaksoisdiagnoosipotilaiden mahdollisuuksista saada terveyspalveluja

Kaksoisdiagnoosi tarkoittaa sitä, että potilaalla on samanaikaisesti sekä päihdehäiriö että jokin muu mielenterveyden häiriö. Ratkaisussa todetaan muun muassa, että kaksoisdiagnoosipotilaille on oltava tarjolla moniammatillista tukea. Kaksoisdiagnoosipotilaat ovat erityisen tuen tarpeessa (SHL 3 §) ja heidän tulee saada tarvitsemansa palvelut ja sitä koskeva päätös. Myös asumispalvelut tulee saada. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaisten on tunnettava velvoitteensa suhteessa toisiinsa. Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palvelut ja niiden järjestys on valittava asiakkaan ja potilaan edun pohjalta eikä palveluiden väliin saa jäädä katkoksia. Ratkaisussa muistutetaan myös siitä, että sosiaalihuollon palveluista on annettava asiakkaalle kirjallinen muutoksenhakukelpoinen päätös.

Lue lisää:

Selvitys päihdepalveluiden asiakkaan itsemääräämisoikeudesta

Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut 17.7.2023 selvityksen Päihdepalveluiden asiakkaan itsemääräämisoikeudesta (Heidi Vanjusov, Jarkko Pesu ja Nea Hakulinen).

Selvityksen mukaan itsemääräämisoikeus saattaa typistyä osallisuudeksi ja oikeudeksi kieltäytyä tarjottavista päihdepalveluista. Osallisuus puolestaan voi jäädä näennäiseksi, jos päätökset tehdään kaukana asiakkaasta. Haavoittuvassa asemassa olevien yksilöiden oikeuksien toteutumista tulisi aktiivisesti tukea.

Selvityksen mukaan päihdepalveluiden hoitosopimuksiin ja päihdepalveluiden kilpailuttamiseen saattaa liittyä ongelmia. Hoitosopimukset sitouttavat ja motivoivat asiakasta, mutta eivät ole juridisesti sitovia asiakirjoja. Hankintoja koskeva lainsäädäntö hankaloittaa sopimusmuutosten tekemistä ostopalveluissa.

Lue lisää:

Ohje mielenterveys- ja päihdelainsäädännön muutoksista

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut 30.5.2023 ohjeen mielenterveys- ja päihdelainsäädännön muutoksista hyvinvointialueille, palvelujentuottajille ja valvontaviranomaisille.

Päihde- ja riippuvuuspalveluista säädetään 1.1.2023 lukien sosiaalihuoltolaissa ja terveydenhuoltolaissa. Palveluiden järjestäjänä ovat hyvinvointialueet. Päihdehuoltolakiin on jätetty vain tahdosta riippumatonta hoitoa koskevat pykälät.

Lue lisää:

Päihdetilastollinen vuosikirja 2022

Päihdetilastollinen vuosikirja 2022 Alkoholi ja huumeet tarjoaa laajan tietoperustan alkoholipolitiikan päätöksentekijöille ja suunnittelijoille. Vuosikirjan tiedot tukevat myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita Suomen alkoholi- ja huumetilanteen arvioinnissa ja tutkimuksessa.

Lisäksi vuosikirja sisältää keskeiset tilastotiedot Suomen alkoholi- ja huumeoloista, kuten

  • alkoholijuomien kulutuksesta ja myynnistä
  • alkoholijuomien ja huumeiden käytöstä aiheutuvista sosiaalisista ja terveydellisistä haitoista
  • päihdepalveluista
  • päihde-eläkkeistä
  • päihdekuolemista
  • päihteisiin liittyvästä rikollisuudesta
  • alkoholijuomien kaupan kehityksestä sekä
  • alkoholielinkeinon ja alkoholimainonnan valvonnasta


Lue lisää:

Vuodenvaihde toi kaivattuja parannuksia päihdepalveluihin

Palveluita tarvitsevalle on tärkeää, että hän tietää, mistä apua voi saada ja minne pitää ottaa yhteyttä. Vastuu päihde-, riippuvuus- ja mielenterveyspalveluista on 1.1.2023 siirtynyt hyvinvointialueille ja yhteystiedot löytyvät varmimmin hyvinvointialueen verkkosivuilta. Palvelutietoja löytyy edelleen vaihtelevasti myös kotikunnan verkkosivuilta.

Monet palveluihin hakeutuvat haluavat saada apua nopeasti, sillä tarve on usein akuutti. Todennäköisesti heillä on jo oma näkemys siitä, millainen palvelu olisi paras. Tarpeen oikea arviointi on ratkaisevan tärkeää onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi. Päihdepalveluita on tähänkin mennessä annettu sekä sosiaalihuollosta että terveydenhuollosta. Uudistetussa lainsäädännössä palveluvalikoimaa on entisestään lisätty ja yhteistyötä tiivistetty.

Sosiaalihuollon päihdepalveluita on täydennetty päihde- ja riippuvuustyön erityisillä palveluilla, jotka sisältävät ainakin sosiaalityötä, sosiaaliohjausta, sosiaalista kuntoutusta ja asumispalveluja. Palveluilla vastataan tuen tarpeisiin ja niitä järjestetään joko avo- tai laitosmuotoisena. Lisäksi päihdetyön erityisenä palveluna tulee järjestää 1.7.2023 lukien päiväkeskustoimintaa päihteitä ongelmallisesti käyttäville henkilöille, jotka voivat asioida palveluissa myös päihtyneenä ja nimettömänä.

Uudistetussa terveydenhuollon päihde- ja riippuvuushoidossa otetaan huomioon se, että päihdeongelmista kärsivillä henkilöillä on usein muitakin ongelmia, kuten mielenterveysongelmia ja erilaisia fyysisiä sairauksia. Päihde- ja riippuvuushoitoa saavalle potilaalle tulee nyt varmistaa myös muu sairauden- ja terveydenhoito, jota hän tarvitsee. Jos perusterveydenhuolto ei riitä, potilaalle tulee antaa lisäksi erikoissairaanhoidon palveluita. Päihde- ja riippuvuushoidossa olevat potilaat tarvitsevat tavallisesti useita peräkkäisiä palveluita, jolloin palvelusta toiseen siirtymiseen liittyy väliinputoamisriski. Uudistetussa terveydenhuoltolaissa tästä on huolehdittu ja säädetty, että hoitoyksiköstä toiseen hoitoyksikköön tai hoitoyksiköstä sosiaalihuollon palveluun siirryttäessä potilaan tarpeenmukaisen hoidon jatkuvuus on turvattava.

Näillä uudistuksilla vastataan moneen vanhaan ongelmaan. Keskeisiä parannuksia ovat tarpeen korostaminen palveluja valittaessa, laaja palveluvalikoima, kaikkien tarvittavien terveydenhuollon palvelujen antaminen potilaalle sekä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistyö. Vielä viimeisenä vaiheena on hyvien pykälien tuominen käytännön toimintaan.

Päihde- ja mielenterveyslainsäädännön uudistus on hyväksytty eduskunnassa

Hallituksen esitys eduskunnalle päihde- ja mielenterveyslainsäädännön uudistamiseksi (HE 197/2022 vp) lähetettiin eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaan 4.10.2022.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta kuuli asiantuntijoita, viranomaisia ja järjestöjä, ja valiokunnan mietintö (StVM 24/2022 vp) valmistui 9.11.2022. Mietinnössä on pieniä tarkennuksia hallituksen esitykseen. 

Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen (HE 197/2022 vp) sisältyvät lakiehdotukset sisällöltään sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukaisina ensimmäisessä käsittelyssä 16.11.2022 ja toisessa käsittelyssä 25.11.2022.

Lakimuutokset on tarkoitus vahvistaa viikolla 52 ja niiden on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023 (vähäisiltä osin 1.7.2023).

Lue lisää:

Avun tarvitsijalla on oikeus parhaisiin päihdepalveluihin

Luvut eivät ole laskusuunnassa, vaan päihdepalveluiden tarve on ilmeinen myös jatkossa.

Lainsäädännön avulla tavoitteita viedään eteenpäin enemmän kuin pitkään aikaan. Päihde- ja riippuvuuspalvelut siirtyvät kunnan vastuulta hyvinvointialueiden vastuulle vuoden 2023 alusta, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. Samanaikaisesti 1.1.2023 on tarkoitus saada voimaan päihde- ja riippuvuuslainsäädännön sekä mielenterveyslainsäädännön uudistus, jolla edistettäisiin palveluihin pääsyä ja palveluiden hyvää laatua.

On erityisen tärkeää, että päihdeongelmista ja -riippuvuuksista kärsivät pääsevät palveluiden piiriin silloin, kun he niitä tarvitsevat. Ensimmäinen edellytys on, että asiakas tietää, mihin hän ottaa yhteyttä apua saadakseen. Hyvinvointialueiden ja kuntien internet-sivujen tulee olla niin selkeät, että apua etsivä löytää sieltä helposti oikean osoitteen ja kontaktin. Myös muut tiedotuskanavat ovat tärkeitä, sillä läheskään kaikki päihdeongelmista kärsivät eivät asioi internetissä. Oman yhteydenottonsa jälkeen asiakkaalla on oikeus odottaa, että hän pääsee arvioon ja asia edistyy kohti hoitoa tai kuntoutusta viivytyksettä.

Päihteidenkäyttäjien elämäntilanteet ja tarpeet vaihtelevat. Sen vuoksi on tärkeää, että erilaisia palveluita on runsaasti tarjolla. Niistä valitaan kunkin yksilöllisen tarpeen pohjalta paras vaihtoehto. Myös matalan kynnyksen palvelut ja jalkautuvat palvelut ovat hyvä lisä valikoimassa. Päihde- ja mielenterveyslainsäädännön uudistuksessa asia on huomioitu niin, että sosiaalihuoltolakiin ja terveydenhuoltolakiin on lisätty palveluja koskevia pykäliä ja tehty tarkennuksia vanhoihin pykäliin.

Päihdepalveluiden asiakkaat usein ja oikeutetusti vertailevat omaa tilannettaan muiden tilanteeseen eri puolilla Suomea. Erot luovat epätasa-arvoa palveluiden käyttäjien välille ja niihin pitää puuttua, jotta palvelut olisivat mahdollisimman tasalaatuisia koko maassa. Ei ole kohtuullista, että asiakas joutuu vaihtamaan kotikuntaa tai perusterveydenhuollosta vastaavaa terveyskeskusta saadakseen itselleen tarpeelliset päihdepalvelut.

Lainsäädännön antamat mahdollisuudet on hyödynnettävä ja tilannetta on seurattava parhaan tuloksen saavuttamiseksi.

Päihde- ja mielenterveyslainsäädäntö eduskuntaan

Asian käsittely jatkuu loppuvuoden aikana eduskunnassa ja valiokunnassa.

Hallituksen esitysluonnos oli lausuntokierroksella 10.6.2022 asti. Lausunnonantajat olivat huolissaan sosiaalihuollon palveluiden asemasta ja hallituksen esityksessä lausunnot on otettu pääosin huomioon.

Sosiaalihuollon palveluista asiakas voi saada neuvontaa ja ohjausta, päihde- ja riippuvuustyön erityispalveluja ja yleisiä sosiaalipalveluja. Raskaana olevalla henkilöllä on oikeus saada välittömästi riittävät päihteettömyyttä tukevat sosiaalipalvelut. Henkilön ja hänen läheisensä avun ja tuen tarve on keskeinen kriteeri. Lakiin on kirjattu joitakin uusia palveluja, kuten yhteisösosiaalityö, etsivä työ ja päiväkeskustoiminta. Lisäksi on tehty tarkennuksia vanhoihin palveluihin.

Terveydenhuollon päihde- ja riippuvuushoidosta potilas voi saada neuvontaa ja ohjausta, ennalta ehkäiseviä palveluja, tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalveluja. Henkilön ja hänen läheisensä tuen, hoidon ja kuntoutuksen tarve on keskeinen kriteeri. Lakiin on kirjattu uusia hoitoja, kuten psykososiaalinen tuki äkillisissä järkyttävissä tilanteissa. Joihinkin vanhoihin palveluihin on tehty tarkennuksia.

Sosiaalihuollolta ja terveydenhuollolta edellytetään yhteistoimintaa keskenään sekä ehkäisevän päihdetyön kanssa.

Uuden lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023 (vähäisiltä osin 1.7.2023).

Lue lisää:

Päihde- ja mielenterveyspalveluja koskevan lainsäädännön uudistaminen lausuntokierroksella

Taustaa:

STM:n hankkeessa on ollut tarkoitus uudistaa mielenterveys- ja päihdelainsäädännön palvelujen järjestämistä koskeva sääntely vielä tämän hallituskauden aikana. Tarkoitus on ollut siirtää ns. vapaaehtoisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen sääntely mielenterveyslaista ja päihdehuoltolaista sosiaalihuoltolakiin ja terveydenhuoltolakiin. Samalla on pyritty parantamaan kyseisten palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta, vaikuttavuutta ja palvelujen kokonaisuutta.

Lisäksi mielenterveyslain sekä päihdehuoltolain palveluita koskeva sääntely kumottaisiin lukuun ottamatta tahdon vastaisen hoidon sääntelyä, minkä uudistaminen ei sisälly tähän hankkeeseen. Valmistelu toteutetaan virkatyönä.

Hanke on hyväksytty Eduskunnan syysistuntokauden 2022 lainsäädäntösuunnitelmaan. Arvioitu esittelyviikko on 37/2022. Uudistus on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023.

Lue lisää: