Kun on aihetta juhlaan, niin juhlitaan!

 

Paikoillaan oleminen ei kuulu nauravaisen ja eloisan näyttelijän juhlatyyliin.

– Olen sellainen riehuja-juhlija. Kun bileitten jälkeen on lihakset kipeinä tanssimisesta, tietää että ilta on ollut hauska.

Maria Ylipään jalkoja siis saat-taa särkeä, mutta pää ei ole kipeä juhlien jälkeisenä aamuna.

– Oma kroppani ei kestä alkoholia suurissa määrin. Pidän siitä pienestä nousuhumalan tunteesta, mutta ymmärrän lopettaa juomisen aika pian, sillä minulle tulee alkoholista yksinkertaisesti hyvin huono olo. Enkä halua päättää juhlimistani oksenteluun, joten mieluummin täytän lasiani melko pian limsalla tai vedellä, Maria Ylipää kertoo.

– Riehuminen jatkuu silti! Siihen en tarvitse alkoholin tuomaa lisäbuustia.

Ruotsissa ei juoda juomisen vuoksi

Asuessaan muutaman vuoden perheensä kanssa Ruotsissa Ylipää tunsi löytäneensä hengenheimolaisia. Ruotsalaiset rakastavat yhteislaulua, järjestävät rastitehtäväkierroksia ja visailuja, joihin kaikki lähtevät iloisesti mukaan – myös ilman jäätä rikkovaa alkoholiannosta.

Ei Ruotsissakaan illanvietoissa toki kuivin suin olla. Snapsikulttuuri juomalauluineen kuuluu oleellisena osana sikäläiseen juhlimiseen. Ylipään mukaan ero onkin siinä, ettei naapurimaassa juoda pelkästään juomisen takia, vaan alkoholin nauttiminen yhdistyy nimenomaan ruokailuun ja muuhun ohjelmaan.

Muistellessaan Tukholman ja Göteborgin aikoja Maria Ylipää kuitenkin haluaa muistuttaa, että suomalaisissa juhlintatavoissa näkyy toisaalta rehellisyys ja aitous. Hän kertoo arvostavansa suomalaisten uskallusta näyttää myös melankolinen puolensa.

– Ei tarvitse olla väkisin iloinen – mutta ei myöskään kannata mennä yksin mihinkään ojanpohjalle sen viinapullon kanssa. Sellainen sopiva välimuoto olisi hyvä löytää. Jokaisella pitää tietenkin olla oikeus juhlia omalla tavallaan. Vaikka itse tykkään tanssia ja heilua, ymmärrän, etteivät kaikki ole minun kaltaisiani hulluttelijoita.

Hyvä työmoraali arkipäivää

Teatteri- ja musiikkimaailmaan yhdistetään helposti rilluttelu ja ronski elämäntyyli. Riehakas ja boheemi taiteilijaelämä on Ylipään mukaan kuitenkin pitkälti taakse jäänyt myytti. Hyvä työmoraali on tänä päivänä arkipäivää teatterissakin, eikä fyysisesti erittäin vaativaa musiikkiteatteria pystyisi heikossa hapessa tekemäänkään.

Laulun, tanssin ja näyttelemisen yhdistäminen vaatii kuria ja hyvää urheilukuntoa. Kun tärkeimmät työvälineet ovat oma kroppa ja ääni, niistä haluaa pitää myös huolta.

Mutta kun on aihetta juhlaan, niin silloin juhlitaan.

– Minulle maljan nosto on juhlaan kuuluva elementti. Se ei ole välttämätöntä, mutta kyllä se skumppalasillinen tuo ihanaa juhlatunnelmaa. Tosin olen myös huomannut, että joskus riittää myös vaikka lehtikuohu tai kivennäisvesi maistuvan mehun kanssa kunhan se nautitaan hyvässä seurassa ja kauniista lasista. Eli juhlafiiliksen luominen on pitkälti myös sellainen juttu, mihin voi vaikuttaa oman pään sisällä, Ylipää sanoo.

– Omassa lähipiirissä on myös ihmisiä, jotka juhlivat täysin ilman alkoholia. Sekin on ihan okei.

Maria Ylipää haluaakin rohkaista jokaista olemaan oma itsensä ja nauttimaan täysin rinnoin juhlatunnelmasta aina kun siihen on vähänkin aihetta.

– Kannattaa aina juhlia – ja nostaa se juhlamalja, olipa siinä lasissa sitten prosenttipitoista juomaa tai vichyä. Arkea on niin paljon enemmän, että pientenkin juhlahetkien erottaminen siitä on tarpeellista tässä elämässä. Mieluummin överit kuin vajarit – enkä tarkoita humaltumista, vaan itse juhlamoodiin heittäytymistä!

 

Juttu on julkaistu aiemmin EHYT Teema -lehdessä 11