Rahapelit
Hajasijoitettujen rahapeliautomaattien määrää pitää edelleen vähentää suunnitelmallisesti ja hallitusti. Rahapelipolitiikan vastuullinen kehittäminen edellyttää pitkän aikavälin näkemystä ja siihen sitoutumista. EHYT yhtyy sosiaali- ja terveysministeriön rahapelien toimeenpanosta aiheutuvien haittariskien ja haittojen arviointiryhmän näkemykseen, jonka mukaan hajasijoitettujen rahapeliautomaattien tulevaisuutta ei tule ratkaista irrallaan muista haittariskeihin vaikuttavista elementeistä[1].
Hajasijoitettujen rahapeliautomaattien siirto kokonaan nykyisiin tai niitä varten perustettaviin uusiin pelisaleihin saattaisi lisätä peliongelmia kaikkein ongelmallisimmin pelaavilla. Tällä hetkellä on tiedossa, että rahapeliongelmista kärsivät pelaajat käyttävät Veikkauksen pelisaleja erityisen paljon[2]. Pelisalien automaattien tuotto on perinteisesti ollut hajasijoitettuja automaatteja noin kolmanneksen korkeampaa.
Pelisaleissa pelaavat satunnaisia pelaajia useammin he, jotka kärsivät rahapelaamisen haitoista ja rahapeliongelmista (pelisaleissa rahapeliongelmasta kärsiviä on 19,1 prosenttia ja riskipelaajia 34,5 prosenttia, kun taas hajasijoitettuja rahapeliautomaatteja pelaavien samat luvut ovat 7,6 prosenttia ja 21,6 prosenttia)[3].
Osassa pelisaleja (Feel Vegaseissa, Casino Helsingissä ja tulevassa Tampereen kasinossa) pelaamiseen yhdistyy myös alkoholin myynti. Alkoholinkulutus on yhteydessä suurempiin panoksiin ja nopeampaan rahojen häviämiseen. Lisäksi on huomioitava, että Pakka-ostokokeiden perusteella pelisalien ikärajavalvonta toimii huonosti.
Veikkaus on vähentämässä rahapeliautomaattien määrää 40 prosentilla vuoden 2020 loppuun mennessä (joulukuussa 2020 tavoitteena 10 500 automaattia vuoden alun 18 500 rahapeliautomaatin sijaan). Lisäksi yhden myyntipaikan rahapeliautomaatteja rajoitetaan neljään tammikuuhun 2021 mennessä. Nämä ovat askeleita oikeaan suuntaan.
Pakollinen tunnistautuminen tulee vuoden 2021 alusta kaikkiin hajasijoitettuihin rahapeliautomaatteihin, mikä mahdollistaa yksilökohtaisten tappiorajojen ja muiden vastuullisuusmenetelmien käyttöönoton. On erittäin tärkeää, että näiden toimenpiteiden käyttöönotosta ja vaikutuksista riski- ja ongelmalliseen rahapelaamiseen tehdään kattavaa seurantaa ja tieteellistä tutkimusta, jotta jatkotoimet osataan kohdentaa oikein.
EHYT kannattaa arpajaislain sääntelyä rahapeliautomaattien sijoittelusta. Kaikkien rahapeliautomaattien (myös Veikkauksen omien pelisalien) sijoittelussa tulisi olla pakollista sijoituspaikan ja sen alueen asukkaiden ja asiakkaiden sosioekonominen analyysi. Analyysissa tulee ottaa huomioon myös muun muassa sellaisten koulujen, oppilaitosten ja nuorisotalojen läheisyys, joissa on paljon alaikäisiä. Käteisautomaattien sijoittelua rahapelien yhteyteen pitää välttää.
Sijoittelupolitiikassa pitää kaikin tavoin huomioida ja suojata rahapelihaittojen suhteen haavoittuvaisessa asemassa olevia ryhmiä. Lisäksi laissa tulisi olla velvoite raportoida pelipisteiden ja myyntipaikkojen sijoittelusta vuosittain, Asiamiespisteissä rahapeliautomaattien pitää olla jatkossakin tilassa, jossa henkilökunta pystyy valvomaan niitä myös pakollisen tunnistautumisen käyttöönoton jälkeen.
EHYT kannattaa rahapeliautomaattien ja automaattipelien markkinoinnista luopumista niiden haitallisuuden vuoksi. Veikkauksen tulee antaa pelaajalle selkeät ja riittävät tuotetiedot rahapelistä. Niiden tulisi sisältää pelisääntöjen lisäksi esimerkiksi arvio pelin haittariskistä, ”kovuudesta” ja todellisista voittoluokista. Alkupanoksen suuruisia tai sitä pienempiä tuloksia ei saisi esittää voittoina. Kuluttajalle ei riitä tieto palautusprosentista ja voiton todennäköisyydestä. Rahapeliautomaatin pinta-alasta on varattava tietty prosenttimäärä tuotetiedon esille tuomiseksi.
[1] Rahapeliautomaattien ja automaattipelien haittojen hallinta Rahapelien toimeenpanosta aiheutuvien haittariskien ja haittojen arviointiryhmän päätelmät haittojen hallinnan tehostamistarpeista ja ryhmän ohjauksessa tehty selvitys. Rahapelien toimeenpanosta aiheutuvien haittariskien ja haittojen arviointiryhmä, sosiaali- ja terveysministeriö, 2020.
[2] Anne Salonen, Heli Hagfors, Kalle Lind, Jukka Kontto, Rahapelaaminen ja peliongelmat – Suomalaisten rahapelaaminen 2019. THL, Tilastoraportti 8/2020.
[3] Salonen, A, Hellman, M., Castrén S., Gambling participation, gambling habits, gambling related harm, and opinions on gambling advertising in Finland 2016. Nordic Studies on Alcohol and Drugs 2018; Anne Salonen, Heli Hagfors, Kalle Lind, Jukka Kontto, Rahapelaaminen ja peliongelmat – Suomalaisten rahapelaaminen 2019. THL, Tilastoraportti 8/2020
Rahapelihaittoja ehkäistään parhaiten samoilla keinoilla kuin muitakin päihdehaittoja. Tärkeintä on vähentää päihteiden ja rahapelien kysyntää, saatavuutta sekä päihteiden ja rahapelien käytöstä syntyviä haittoja.
EHYTin rahapelihaittojen ehkäisytyön painopisteenä on kiinnittää huomiota riskirahapelaamiseen ja kouluttaa muun muassa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ottamaan puheeksi rahapelaaminen ja tunnistamaan riskipelaaminen (niin sanottu ”Kaksi kysymystä rahapelaamisesta” -malli).
Riskitasolla rahapelaaville aiheutuu jonkin verran haittoja, mutta heidän pelaamisensa ei ole vielä rahapeliongelman tai -riippuvuuden tasolla. THL:n väestökyselyn mukaan vuonna 2019 tällä riskitasolla pelaavia oli Suomessa 397 000 henkilöä[1]. On tärkeää varmistaa, ettei riskitasolla pelaamisesta siirrytä ongelmapelaamiseen, vaan että koetut haitat saataisiin minimoitua ja riskitasolla pelaavat pelaamaan rahapelejä kohtuudella tai lopettamaan kokonaan.
EHYTin kokonaisbudjetista noin neljä prosenttia käytetään rahapelihaittojen ehkäisytyöhön. Tämä osuus muodostuu valtionavustuksesta, jonka on myöntänyt sosiaali- ja terveysministeriö hakemuksen perusteella. Avustus tulee käyttää hakemuksessa määriteltyihin tarkoituksiin.
Räätälöimme koulutusta rahapelihaittojen ehkäisystä eri kohderyhmille ja yhteistyökumppaneille. Vuonna 2020 EHYT on kouluttanut esimerkiksi sosiaali- ja terveysalojen työntekijöitä, päihdekysymyksiin erikoistuneita ammattikorkeakouluopiskelijoita sekä puolustusvoimien henkilökuntaa. Työskentelemme myös sen eteen, että rahapelihaittojen ehkäisy on mukana työelämän ehkäisevässä päihdetyössä ja työpaikkojen päihdeohjelmissa. Lisäksi teemme yhteiskunnallista vaikuttamista viestimällä rahapelihaitoista sekä olemme mukana erilaisissa rahapelihaittoja torjuvissa verkostoissa ja työryhmissä kotimaassa ja ulkomailla.
EHYTin toiminta kokonaisuudessaan on laajaa. Toimimme koko maassa ja koko väestön parissa terveyden elämäntapojen edistämiseksi. Rahapelihaittojen ehkäisyn tavoitteita, sisältöjä ja toimintamalleja hyödynnetään ja levitetään mahdollisuuksien mukaan kaikessa toiminnassamme.
[1] Anne Salonen, Heli Hagfors, Kalle Lind, Jukka Kontto, Rahapelaaminen ja peliongelmat – Suomalaisten rahapelaaminen 2019. THL, Tilastoraportti 8/2020.
