Mitä hajasijoitetuille rahapeliautomaateille pitäisi tehdä?

Hajasijoitettujen rahapeliautomaattien määrää pitää edelleen vähentää suunnitelmallisesti ja hallitusti. Rahapelipolitiikan vastuullinen kehittäminen edellyttää pitkän aikavälin näkemystä ja siihen sitoutumista.

Ikäihminen rahapeliautomaatilla.
Kuva: Jukka Rapo / EHYT ry

EHYT yhtyy sosiaali- ja terveysministeriön rahapelien toimeenpanosta aiheutuvien haittariskien ja haittojen arviointiryhmän näkemykseen, jonka mukaan hajasijoitettujen rahapeliautomaattien tulevaisuutta ei tule ratkaista irrallaan muista haittariskeihin vaikuttavista elementeistä[1].

Hajasijoitettujen rahapeliautomaattien siirto kokonaan nykyisiin tai niitä varten perustettaviin uusiin pelisaleihin saattaisi lisätä peliongelmia kaikkein ongelmallisimmin pelaavilla. Tällä hetkellä on tiedossa, että rahapeliongelmista kärsivät pelaajat käyttävät Veikkauksen pelisaleja erityisen paljon[2]. Pelisalien automaattien tuotto on perinteisesti ollut hajasijoitettuja automaatteja noin kolmanneksen korkeampaa.

Pelisaleissa pelaavat satunnaisia pelaajia useammin he, jotka kärsivät rahapelaamisen haitoista ja rahapeliongelmista (pelisaleissa rahapeliongelmasta kärsiviä on 19,1 prosenttia ja riskipelaajia 34,5 prosenttia, kun taas hajasijoitettuja rahapeliautomaatteja pelaavien samat luvut ovat 7,6 prosenttia ja 21,6 prosenttia)[3].

Osassa pelisaleja (Feel Vegaseissa, Casino Helsingissä ja tulevassa Tampereen kasinossa) pelaamiseen yhdistyy myös alkoholin myynti. Alkoholinkulutus on yhteydessä suurempiin panoksiin ja siihen, että pelaaja häviää rahansa nopeammin. Lisäksi on huomioitava, että Pakka-ostokokeiden perusteella pelisalien ikärajavalvonta toimii huonosti.

Veikkaus vähensi rahapeliautomaattien määrää 40 prosentilla vuonna 2020 (v. 2021 on 10 500 rahapeliautomaattia aiemman 18 500 sijaan). Lisäksi yhden myyntipaikan rahapeliautomaattimäärää on rajoitettu neljään. [4] Nämä ovat askeleita oikeaan suuntaan.

Pakollinen tunnistautuminen tuli 12.1.2021 kaikkiin hajasijoitettuihin rahapeliautomaatteihin, mikä mahdollistaa yksilökohtaisten tappiorajojen ja muiden vastuullisuusmenetelmien käyttöönoton. On erittäin tärkeää, että näiden toimenpiteiden käyttöönotosta ja vaikutuksista riski- ja ongelmalliseen rahapelaamiseen tehdään kattavaa seurantaa ja tieteellistä tutkimusta, jotta jatkotoimet osataan kohdentaa oikein.

EHYT kannattaa arpajaislain sääntelyä rahapeliautomaattien sijoittelusta. Kaikkien rahapeliautomaattien (myös Veikkauksen omien pelisalien) sijoittelussa tulisi olla pakollista sijoituspaikan ja sen alueen asukkaiden ja asiakkaiden sosioekonominen analyysi. Analyysissa tulee ottaa huomioon myös muun muassa sellaisten koulujen, oppilaitosten ja nuorisotalojen läheisyys, joissa on paljon alaikäisiä. Käteisautomaattien sijoittelua rahapelien yhteyteen pitää välttää.

Sijoittelupolitiikassa pitää kaikin tavoin huomioida ja suojata rahapelihaittojen suhteen haavoittuvaisessa asemassa olevia ryhmiä. Lisäksi laissa tulisi olla velvoite raportoida pelipisteiden ja myyntipaikkojen sijoittelusta vuosittain. Asiamiespisteissä rahapeliautomaattien pitää olla jatkossakin tilassa, jossa henkilökunta pystyy valvomaan niitä myös pakollisen tunnistautumisen käyttöönoton jälkeen.

EHYT kannattaa rahapeliautomaattien ja automaattipelien markkinoinnista luopumista niiden haitallisuuden vuoksi. Veikkauksen tulee antaa pelaajalle selkeät ja riittävät tuotetiedot rahapelistä. Niiden tulisi sisältää pelisääntöjen lisäksi esimerkiksi arvio pelin haittariskistä, ”kovuudesta” ja todellisista voittoluokista. Alkupanoksen suuruisia tai sitä pienempiä tuloksia ei saisi esittää voittoina. Kuluttajalle ei riitä tieto palautusprosentista ja voiton todennäköisyydestä. Rahapeliautomaatin pinta-alasta on varattava tietty prosenttimäärä tuotetiedon esille tuomiseksi.

[1] Rahapeliautomaattien ja automaattipelien haittojen hallinta Rahapelien toimeenpanosta aiheutuvien haittariskien ja haittojen arviointiryhmän päätelmät haittojen hallinnan tehostamistarpeista ja ryhmän ohjauksessa tehty selvitys. Rahapelien toimeenpanosta aiheutuvien haittariskien ja haittojen arviointiryhmä, sosiaali- ja terveysministeriö, 2020. [2] Salonen A., Hagfors H., Lind K., Castrén S., Kontto J. (2020)  Rahapelaaminen. peliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet vuosina 2007-2019 – Suomalaisten rahapelaaminen 2019. THL, Raportti 18/2020.
[3] Salonen, A, Hellman, M., Castrén S., Gambling participation, gambling habits, gambling related harm, and opinions on gambling advertising in Finland 2016. Nordic Studies on Alcohol and Drugs 2018; Salonen, A., Lind, K., Hagfors H., Castrén S., Kontto, J. (2020). Rahapelaaminen, peliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet vuosina 2007-2019. Suomalaisten rahapelaaminen 2019. THL, Raportti 18/2020
[4]Veikkauksen vuosi- ja vastuullisuusraportti 2020: vuosi_-ja-vastuullisuusraportti 2020.pdf (veikkaus.fi)