Alkoholipolitiikka kaipaa selkeitä tavoitteita
Nykyiset alkoholin myyntipaikat riittävät, ajattelee neljä viidestä suomalaisesta. Hyvässä alkoholipolitiikassa ei pitäisi olla kyse vain yksittäisistä päätöksistä, vaan ennen kaikkea siitä, mitä sillä tavoitellaan. Samalla pitäisi katsoa pitemmälle tulevaisuuteen.
Millä tasolla tahtoisimme alkoholin kulutuksen olevan kymmenen vuoden päästä? Entä alkoholista aiheutuvien haittojen? Miten lapset ja nuoret huomioidaan alkoholipolitiikassa? Minkä arvon annamme alkoholikulttuurin muuttamiselle myönteisemmäksi? Onko alkoholin vapaa saatavuus tärkeä arvo itsessään? Onko terveys tärkeämpää kuin elinkeinovapaus?
Siinä joukko hyviä kysymyksiä alkoholipolitiikan päättäjille.
Poliittisia päättäjiä tietysti kiinnostaa myös se, mitä heidän äänestäjänsä näistä asioista ajattelevat.
Kantar Public selvitti tänä syksynä EHYTin toimeksiannosta kansalaisten käsityksiä siitä, mikä alkoholipolitiikassa on tärkeää. Tulokset voivat olla monen mielestä yllättäviä.
Varsin harva suomalainen kaipaa kyselyn perusteella alkoholin saatavuuteen lisäyksiä. Vain 19 prosenttia ajattelee, että alkoholia olisi nykyisin liian vaikea ostaa. 78 prosenttia suomalaisista sen sijaan katsoo, että nykyiset alkoholin ostopaikat ja -ajat riittävät heille.
Suomalaiset pitävät alkoholipolitiikan muita tavoitteita huomattavasti alkoholin myynnin laajentamista tärkeämpinä. Tärkeimpänä esiin nousee lasten ja nuorten suojeleminen alkoholihaitoilta, jota 91 prosenttia kansalaisista pitää jokseenkin tai erittäin tärkeänä.
Lähes yhtä tärkeitä tavoitteita ovat myös alkoholihaittojen ja ongelmien vähentäminen paljon juovien kohdalla sekä palveluiden ja hoitojen tarjoaminen alkoholiongelmissa.
Myös alkoholin kulutuksen vähentäminen koko väestössä koetaan huomattavasti tärkeämmäksi asiaksi kuin alkoholin myynnin laajentaminen.
Alkoholipolitiikan päätökset heijastuvat kauas tulevaisuuteen. Siksi niiden tekemisessä on erityisen tärkeää ajatella nuoria. Heitä on myös syytä kuulla päätöksiä tehtäessä.
Kyselymme kiinnostavinta antia olivatkin juuri nuorten vastaukset. Nuoret ensinnäkin pitävät alkoholin aiheuttamia ongelmia merkittävämpinä kuin heitä vanhemmat ikäluokat. Enemmistö nuorista myös uskoo, että sekä alkoholin kulutus että siitä aiheutuvat haitat kasvaisivat, jos alkoholia saisi myydä nykyistä vapaammin.
Nuorissa voi muutenkin olla myönteisemmän alkoholipolitiikan tulevaisuus – selvästi yli puolet nuorista nimittäin uskoo käyttävänsä alkoholia vähemmän kuin omat vanhempansa. Nuoret myös puhuvat alkoholin käytöstä ja sen ongelmista enemmän kuin vanhemmat ikäluokat.
Suomalaisessa alkoholikulttuurissa on tapahtunut myönteistä kehitystä, mutta haasteita riittää edelleen. Suomalaiset kuluttavat alkoholia keskimäärin yhdeksän litraa vuodessa, ja käyttö vaarantaa arvioiden mukaan yli puolen miljoonan suomalaisen terveyden. Kuolemia alkoholi aiheuttaa yli 2000 vuodessa.
Alkoholin aiheuttamat suorat kustannukset yhteiskunnalle ovat yli miljardi euroa vuodessa. Esimerkiksi alkoholiin liittyviä poliisin hälytystehtäviä on yli 250 000 vuodessa.
Työelämälle ja kansantaloudelle kokonaisuutena aiheutuvat haitat ovat vielä paljon suoria kustannuksia suurempia.
Kenties kaikkein surullisin tilasto koskee alaikäisiä lapsia. Heistä 70 000 asuu kodissa, jossa on päihdeongelma.
Suomalaisen alkoholipolitiikan suuret kysymykset liittyvätkin siihen, mitä näille luvuille tahdotaan tehdä.
Kun siitä löydetään yhteinen näkymä, tarvitaan sen toteuttamiseen kaikki käytössä olevat keinot. Niitä ovat ainakin vastuullinen sääntely, vaikuttava viestintä ja ehkäisevä päihdetyö.
