Nuoren syntyperä merkittävä tekijä ehkäisevässä päihde- ja pelityössä

THL:n Kouluterveyskyselyn mukaan syntyperällä on yhteys nuoren hyvinvointiin ja elintapoihin. Tulokset osoittivat, että ulkomaalaistaustaisilla pojilla esimerkiksi rahapelaaminen ja alkoholiostot ovat yleisempiä kuin suomalaistaustaisilla. Nuoren tausta onkin tärkeää huomioida ehkäisevässä päihde- ja pelityössä. Tuen tarjoaminen vanhemmille ja tekemisen järjestäminen nuorille vahvistavat haitoilta suojaavia tekijöitä.

Syntyperä on yhteydessä pelaamisen ja päihteiden käytön yleisyyteen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamassa Kouluterveyskyselyssä selvitetään muun muassa nuorten elintapoja sekä rahapelaamista ja suhtautumista päihteisiin. Vuosilta 2019 ja 2021 julkaistiin tilastoaineistoa julkisessa tulospalvelussa myös syntyperän mukaan. 

THL:n asiantuntija Anni Matikka kertoo myös, että rahapelaaminen on huomattavasti yleisempää ulkomaalaistaustaisilla pojilla kuin suomalaistaustaisilla pojilla.  Yleisimmin rahapelejä pelaavat ulkomailla syntyneet 8.−9. -luokkalaiset pojat (30 %) ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat pojat (22 %) (vrt. suomalaistaustaisista 8­−9 -luokkalaisista ja ammatillisten oppilaitosten pojista 5−7 %).  

Suomalaistaustaiset nuoret hyväksyvät ikäisillään päihteiden käytön yleisemmin kuin ulkomaalaistaustaiset nuoret. Erityisesti ulkomailla syntyneet 8.−9. luokan pojat kuitenkin käyttävät tupakkatuotteita päivittäin (26 %) ja alkoholia viikoittain (19 %) yleisemmin kuin suomalaistaustaiset pojat (8 ja 4 %). Ulkomailla syntyneet alaikäiset pojat ostavat alkoholia vähittäismyynnistä selvästi yleisemmin (kouluasteesta riippuen 19−46 %) kuin suomalaistaustaiset pojat (5−8 %). Myös kannabiksen ja muiden laittomien huumeiden kokeilu on erityisesti ulkomailla syntyneillä pojilla yleisempää kuin suomalaistaustaisilla pojilla.

Nuorten hyvinvointia tuetaan tarjoamalla vanhemmille tietoa ja nuorille tekemistä

”Kaikki nuoret, taustasta riippumatta, tarvitsevat mielekästä tekemistä arkeensa, ystäviä, osallisuuden tunnetta, mahdollisuutta vaikuttaa oman elämänsä kulkuun sekä onnistumisen kokemuksia. Näitä niin sanottuja suojaavia tekijöitä vahvistamalla voimme ehkäistä päihde- ja rahapelihaittojen syntymistä nuorten keskuudessa”, toteaa projektipäällikkö Leena Sipinen Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Hadiya-hankkeesta.

”Hadiya-hankkeessa järjestämme muun muassa pienryhmätoimintaa arabian- ja somalinkielisille nuorille sekä tuotamme omakielisiä faktamateriaaleja ja puheeksioton työkaluja vanhemmille.”

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret kokevat keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa useammin kuin suomalaistaustaiset lapset ja nuoret. 8−18 prosenttia ulkomailla syntyneistä pojista vastasi, ettei juuri koskaan pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan. Vastaava osuus suomalaistaustaisista pojista oli 2−5 prosenttia.

”On tärkeää, että myös vanhemmilla on tietoa ja ymmärrystä nuorten elämän haasteista sekä halua ja kykyä keskustella asioista perheen sisällä. Arabi- ja somalitaustaiset perheet ja yhteisöt ovat usein kiinteitä ja yhteisöllisiä. Ohjaamalla tukea ja tietoa päihde- ja peliaiheista perheisiin, voimme suojata nuorten hyvinvointia”, jatkaa Sipinen.

Ulkomaalaistaustaiset kokevat syrjintää ja kiusaamista yleisemmin kuin suomalaistaustaiset

”Jos nuori tai hänen vanhempansa on syntynyt ulkomailla, hän on todennäköisemmin kokenut syrjintää. Syrjintää koulussa tai vapaa-ajalla kertoi kokeneensa kouluasteesta riippuen 31−54 prosenttia ulkomaalaistaustaisista nuorista, kun vastaava osuus suomalaistaustaisista nuorista oli 12−35 prosenttia”, toteaa asiantuntija Anni Matikka Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Ulkomaalaistaustaisista nuorista 1−17 prosenttia vastasi joutuneensa koulukiusatuksi vähintään viikoittain, kun vastaava osuus suomalaistaustaisista oli 1−5 prosenttia. Vailla yhtään läheistä ystävää oli 10−22 prosenttia ulkomaalaistaustaisista nuorista, kun vastaava osuus suomalaistaustaisista oli 6−10 prosenttia.

”Kouluterveyskyselyn tulospalvelusta löytyy runsaasti tutustumisen arvoisia tuloksia lasten ja nuorten hyvinvoinnista syntyperän mukaan luokiteltuna”, jatkaa Matikka.  

Lisätietoja:

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Leena Sipinen
projektipäällikkö
Hadiya-hanke / Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
puh. 040 5575 057

Abdirahman Rage
koulutussuunnittelija
Hadiya-hanke / Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
puh. 050 463 0710

ehyt.fi/hadiya

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

thl.fi/kouluterveyskysely 
thl.fi/kouluterveyskysely/tulokset

Anni Matikka
asiantuntija
Kouluterveyskysely / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
puh. 029 524 7322, kouluterveyskysely@thl.fi