Aiemmat kokemukset sote-palveluista vaikuttavat avun hakemiseen päihdepalveluista

Nuorten aikuisten päihde- ja mielenterveyspalveluiden riittämättömyys, palveluihin pääsemisen vaikeudet sekä alueelliset erot palvelutarjonnassa ovat olleet esillä jo pitkään. Päihdeasiamiestoiminnan ja Nuorisotutkimusverkoston toteuttamassa Polkuja päihdepalveluihin - Selvitys päihdepalveluiden saatavuudesta ensimmäisellä hakukerralla -selvityksessä tuodaan esiin niitä esteitä ja kannusteita, joita päihdepalveluiden pariin hakeutumiseen ja sitoutumiseen liittyy niihin ensimmäistä kertaa hakeutuvien asiakkaiden näkökulmasta.

Selvityksen perusteella asiakkaan aiemmat hyvät kokemukset muista sote-palveluista loivat luottamusta siihen, että hän voi luottaa saavansa tarvitsemaansa apua. Asiakkaat olivat kokeneet ennakkoluuloja ja huonoa kohtelua erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluissa.

– Kielteisellä kohtaamisella saattaa olla pitkäaikaisia seurauksia, sillä se saattaa pahimmillaan estää avun hakemisen päihdeongelmaan. Päihdeosaamista onkin tarpeen vahvistaa laajemmin sote-palveluissa ja asiakkaiden kunnioittavaan kohtaamiseen tulee kiinnittää huomiota. Hyvät kokemukset jättävät jälkensä ihmisiin, toteaa tutkija Susanna Jurvanen.

Yksi haastatelluista kuvasi, että terveydenhuollon suhtautuminen hänen somaattiseen sairauteensa muuttui sen jälkeen, kun siellä tultiin tietoisiksi hänen päihdeongelmastaan:

”Se [somaattinen sairaus] otettiin ihan tosissaan siihen asti, kun ne huomas, et on päihdeongelma. Ja sen jälkeen ne ei halunnu uskoa sitä, vaikka fyysisesti ne näkee, et mulla on terveysongelma. Niin ne haluaa sivuuttaa sen, koska ne aattelee, että ihan sama.”

Hoidon saamisen koettiin vaativan paljon omaa aktiivisuutta

Selvityksessä kävi myös ilmi, että asiakkaat kokivat palveluihin hakeutumisen ja sitoutumisen vaativan asiakkaalta itseltään paljon omaa motivaatiota ja aktiivisuutta. Motivaation säilymistä voidaan joko tukea tai vaikeuttaa sillä, kuinka oikea-aikaisesti, pitkäjänteisesti ja yhtenäisesti palveluverkosto toimii. Vaikeasti hahmotettava palvelukenttä saattaa estää asiakasta hakemasta apua juuri oikealta taholta.

– Päihdepalveluiden, mielenterveyspalveluiden ja somaattisen terveydenhuollon eriytyneisyys toisistaan ei helpota avun saamista. Selvityksen perusteella jatkossa keskeistä on panostaa eri ammattilaisten yhteisiin verkostoihin ja ennaltaehkäisevään päihdetyöhön sekä siihen, että lasten, nuorten ja perheiden palvelut olisivat toimivia ja riittävästi resursoituja kautta linjan, toteaa tutkija Annastiina Mäkilä.

Kunnioittava suhtautuminen madaltaa palveluihin hakeutumisen kynnystä

Selvityksessä nousi esiin myös havainto, jonka mukaan päihdehoidon katsottiin estävän mielenterveyshoidon saamisen. Useammassa toteutetussa haastattelussa asiakas kertoi, ettei voi hakeutua mielenterveyspalveluihin päihdeongelmansa tähden. Osa asiakkaista olisikin kaivannut parempaa mielenterveyden tukea päihdepalveluiden tueksi, joko sen rinnalle tai tilalle.

– Perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen sisällyttäminen muuhun terveydenhuoltoon voi tehdä mahdolliseksi asiakkaan kokonaisvaltaisen lähestymisen. Se voisi myös madaltaa avun hakemisen kynnystä ja vähentää häpeän kokemista sekä leimaamista, ehdottavat raportin kirjoittajat.

Lisätietoa Polkuja päihdepalveluihin -selvityksestä

Päihdeasiamiestoiminta ja Nuorisotutkimusverkosto toteuttivat elo-joulukuussa 2021 selvityksen ensimmäistä kertaa päihdepalveluihin hakeutuneiden asiakkaiden kokemuksista. Sitä varten haastateltiin 15 päihdepalveluihin tai täydentäviin palveluihin hakeutunutta asiakasta. Haastattelut toteutettiin päihdepalveluita tarjoavissa ja niitä täydentävissä toimipisteissä kuudella eri kokoisella paikkakunnalla.

Haastateltavat asiakkaat olivat kaikki täysi-ikäisiä ja pääasiassa nuoria aikuisia (18–38-vuotiaita). Lisäksi tehtiin kuusi taustoittavaa haastattelua päihdepalveluiden ja täydentävien palveluiden työntekijöiden kanssa. Näiden avulla kartoitettiin yleisemmin kunkin paikkakunnan palvelujärjestelmää ja kyseisen palvelun erityisiä piirteitä.

Julkaisun tiedot

Annastiina Mäkilä, Susanna Jurvanen, Alix Helfer, Helena Huhta & Tuuli Pitkänen: Polkuja päihdepalveluihin. Selvitys päihdepalveluiden saatavuudesta ensimmäisellä hakukerralla

ISBN 978-952-6661-38-4

Päihdeasiamiestoiminta 2022 & Nuorisotutkimusseuran/Nuorisotutkimusverkoston verkkojulkaisuja 170 87 s.