Iskä, osta mulle alkoholiton siideri!

Miten pitäisi vanhempana suhtautua, jos alaikäinen pyytää sinua ostamaan itselleen alkoholitonta siideriä tai olutta? Pitäisikö olla iloinen siitä, että oma lapsi ei haluakaan käyttää alkoholia, vaan ”tyytyy” holittomaan vaihtoehtoon”? Entä jos nuoret tulevat nuorisotilalle alkoholittomat siiderit kädessään? Miten silloin pitäisi toimia? Entä kauppiaan kannalta. Pitäisikö myymälässä myydä alkoholittomia siidereitä tai oluita alaikäisille?

Mitä vanhemmat ja ammattikasvattajat sitten voivat tehdä?

Vanhemman rooli lapsen kasvun tukemisessa on merkittävä ja sillä miten hän suhtautuu asioihin on suuri merkitys. Jos lapsi kysyy suoraan, että ”miksi en saa maistaa tuota juomaasi, vaikka siinä ei ole alkoholia?” Voit vastata, että ”nämä on tarkoitettu aikuisille ja maistat sitten myöhemmin, jos vielä haluat”.

Mielestäni vanhemman ei pidä ostaa lapselle alkoholillisia eikä myöskään alkoholittomia siidereitä tai oluita. Näitä ei kannata myöskään tarjota lapselle kotona tutustumismielessä tai perusteluiden puutteessa.

Kasvatusalan ammattilaisen kannattaa nuorten kanssa käymissään keskusteluissa pohtia tuotteen valmistajan ja myyjän motiiveja sekä tuotteen erilaisia käyttötarkoituksia. Miksi näitä tuotteita ylipäätään on markkinoilla ja myynnissä? Kenelle tuotteet on suunnattu? Mikä tuotteissa on hyvää ja mikä huonoa? Mikä voi olla tuotteen valmistajan intressi esimerkiksi sille, että kaupan hyllyssä on laaja valikoima alkoholittomia siidereitä ja oluita? Mitä hyötyä tuotteen myyjä eli vähittäiskauppias saa siitä, että sillä on näitä tuotteita myynnissä? Keskusteluissa on tärkeää pyrkiä avoimeen vuorovaikutukseen ja uskaltaa asettua itsekin ”ei tietämisen tilaan”.

Lasten ja nuorten kannalta alkoholittomien siidereiden ja oluiden käytön mahdollistaminen on kyseenalaista, koska alkoholittomien siidereiden ja oluiden nauttiminen voi totuttaa lasta alkoholin makumaailmaan. Lisäksi alkoholittomat siiderit ja oluet saattavat helpottaa nuorta valitsemaan samasta tuotteesta alkoholillisen vaihtoehdon myöhemmin, koska brändi ja makumaailma ovat tulleet jo tutuiksi alkoholittomien juomien käytön kautta.

Nuorisotila voi rajata oman toimintansa niin, että tilalle ei tuoda siideriä eikä oluita, ei alkoholillisia eikä alkoholittomia. Se on kasvatuksellisesta näkökulmasta perusteltava rajaus. Näin on joillakin nuorisotiloilla tehty ja nuorten yritykset ovat jääneet yksittäisiksi kerroiksi.

Kauppiaskin voi tehdä vastuullisia valintoja, kuten esim. energiajuomien osalta monet kauppiaat ovat myyntiään rajoittaneet. Eli päättää olla myymättä niitä alaikäisille tai esim. alle 15-vuotiaille.

Nuorena kokeillaan erilaisia identiteettejä ja käyttäytymistapoja

Nuoruudessa rakennetaan identiteettiä ja peilataan muiden suhtautumista itseen enemmän kuin missään muussa elämänvaiheessa. Omaa asemaa ja roolia pyritään luomaan erilaisin keinoin. Nuori saattaa kokeilla miten erilainen käyttäytyminen vaikuttaa lähiympäristön reaktioihin. Tällaista kokeilua voi olla vastoin auktoriteetteja ja sääntöjä toimiminen esim. koulussa. Päihteiden käyttökokeilut voivat alkaa halusta lunastaa muiden nuorten arvostusta. Nuori saattaa myös ”imitoida” ihailemiensa henkilöiden pukeutumista, käyttäytymistä tai muuta tyyliä ja pyrkiä näin lunastamaan paikkaansa nuorten yhteisössä.

Päihteidenkäyttötapoja mukaileva käyttäytyminen voidaan nähdä myös tällaisena keinona lunastaa oman viiteryhmän arvostusta. Osa nuorista juo energiajuomia siksi, että sen nauttiminen ja esillä olo kuvastaa jotakin tavoiteltavaa roolia ja tyyliä. Toistaiseksi alkoholittomien siidereiden ja oluiden kanssa ei ole käynyt samalla tavoin, mutta en haluaisi olla näkemässä sukupolvia, jotka uskovat, että kanniskelemalla siideri- tai oluttölkkiä voidaan luoda ”aikuisempaa” profiilia itsestä ulospäin.