Puheenvuoro – Maik Dünnbier: Alkoholipoliittiset ratkaisut keskeisessä roolissa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa

Vuonna 2015 kaikki YK:n eli Yhdistyneiden kansakuntien jäsenvaltiot hyväksyivät niin kutsutun Agenda2030:n, Kestävän kehityksen globaalin toimintaohjelman (2030 Agenda for Sustainable Development). Kyseessä oli historiallinen yksimielisyyden hetki ja yhteinen sitoutuminen paremman maailman rakentamiseksi kaikille, tarjoaahan Agenda2030 yhteisen suunnitelman rauhan ja vaurauden edistämiseksi sekä ihmisille että maapallolle.

Globaalin toimintaohjelman ytimessä on 17 kestävän kehityksen tavoitetta ja 169 konkreettista alatavoitetta, joiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä kaikkien maiden hallitusten tulee pyrkiä².

Kestävän kehityksen tavoitteet ovat kehotus kiireellisiin toimiin kaikissa kehittyneissä ja kehittyvissä maissa. Tavoitteissa korostuu köyhyyden ja huono-osaisuuden vähentäminen, jonka tulee kulkea käsi kädessä terveyttä ja koulutusta edistävien, eriarvoisuutta vähentävien ja taloudelliseen itsenäisyyteen kannustavien strategioiden kanssa – samalla kun torjumme ilmastonmuutosta ja suojelemme meriä ja metsiä.

Alkoholi ja sen aiheuttamat haitat leikkaavat läpi kestävän kehityksen ulottuvuuksien, sosiaalisten, taloudellisten ja ekologisten, mikä tekee alkoholista vakavan esteen kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiselle.

Alkoholi on merkittävä este kestävälle kehitykselle

Alkoholiteollisuuden tuotteet ja käytännöt aiheuttavat ja ylläpitävät terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia. Haitat ulottuvat kaikille yhteiskunnan osa-alueille: ne vaarantavat inhimillisen potentiaalin, heikentävät talouden tuottavuutta, tuhoavat sosiaalista rakennetta, rasittavat terveydenhuoltojärjestelmiä ja jopa vahingoittavat luonnon monimuotoisuutta, vesi- ja ruokaturvaa sekä edistävät ilmastonmuutosta.

Alkoholiteollisuuden muodostamat esteet kestävälle kehitykselle on tunnistettu kansainvälisesti, ja kestävän kehityksen tavoitteet sisältävät erityisen päämäärän tähän liittyen. Alkoholi mainitaan nimenomaisesti tavoitteessa 3 Terveyttä ja hyvinvointia ja sen alatavoitteessa 3.5., joka keskittyy päihteiden, kuten huumeiden ja alkoholin, väärinkäytön ehkäisemiseen ja päihdehoidon tehostamiseen.

Alkoholi on monialainen riskitekijä Agenda2030:n eri osa-alueilla ja vaikuttaa haitallisesti yli 82 %:iin tavoitteista sekä yli kolmannekseen niiden alatavoitteista. 14 tavoitteen saavuttaminen 17:sta on vaarassa estyä alkoholin vuoksi³:

Tavoite 1. Köyhyyden poistaminen sen kaikissa muodoissa kaikkialta.
Tavoite 2. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta.
Tavoite 3. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille.
Tavoite 4. Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.
Tavoite 5. Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia.
Tavoite 6. Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille.
Tavoite 8. Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja.
Tavoite 10. Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä.
Tavoite 11. Taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat.
Tavoite 12. Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.
Tavoite 13. Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.
Tavoite 15. Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; edistää metsien kestävää käyttöä; taistella aavikoitumista vastaan; pysäyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen.
Tavoite 16. Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla.
Tavoite 17. Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta.

Alkoholi vaikuttaa kolmeen keskeiseen kestävän kehityksen ulottuvuuteen

Sosiaalinen kestävyys: Alkoholiteollisuuden tuotteet ja käytännöt estävät sukupuolten tasa-arvon saavuttamista (tavoite 5)³ muun muassa lisäämällä naisiin kohdistuvan väkivallan riskiä ja altistamalla naisia alkoholin haittavaikutuksille. Tämän lisäksi alkoholimainonta ylläpitää naiseuden esineellistämisen ja seksualisoinnin kulttuuria.

Esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO pitää alkoholia naisiin kohdistuvan väkivallan merkittävimpänä riskitekijänä. Noin 65 % lähisuhdeväkivaltaa kokeneista naisista Intiassa, Vietnamissa, Ugandassa, Zimbabwessa ja Etelä-Afrikassa ilmoitti väkivaltaan syyllistyneen olleen alkoholin vaikutuksen alaisena⁴.

Ympäristön kestävyys: Alkoholin tuotanto kuluttaa merkittävästi vettä (tavoite 6)³. Vesipulan ja kuivuuden lisääntyessä maailmanlaajuisesti heikentää viinin ja oluen tuotanto vesiturvaa entisestään. Ennusteet osoittavat, että vuoteen 2025 mennessä arviolta 1,8 miljardia ihmistä asuu alueilla, missä veden niukkuus aiheuttaa kärsimystä, ja kaksi kolmasosaa maailman väestöstä alueilla, joissa makean veden puute on huomattava.

Viinintuotanto pahentaa vesipulaa ja lisää kuivuutta: yhden viinilitran tuottamiseksi tarvitaan 870 litraa vettä. Myös oluen vesijalanjälki on huomattava – yhtä olutlitraa kohden tarvitaan 298 litraa vettä⁵.

Taloudellinen kestävyys: Alkoholi aiheuttaa valtavia taloudellisia vahinkoja maiden ja yhteisöjen menettäessä tuottavuutta ja talouskasvua haitallisen alkoholinkäytön vuoksi (tavoite 8)³. Tuoreen raportin mukaan bruttokansantuote tulee OECD-maissa laskemaan keskimäärin 1,6 % vuodessa seuraavat 30 vuotta alkoholin ja sen haittavaikutusten takia⁶.

Nämä esimerkit ovat vain jäävuoren huippu. Tiedämme, että alkoholi vahingoittaa suhteellisesti eniten nuoria ihmisiä, sillä se on 25–49-vuotiailla merkittävin tautitaakan aiheuttaja, minkä seurauksena menetetään valtavasti inhimillistä potentiaalia^7,8. 

Analyysi alkoholin vaikutuksista kestävän kehityksen tavoitteisiin osoittaa, että alkoholin aiheuttamien vaikutusten kirjo on laaja⁹. Alkoholiteollisuuden tuotteet ja käytännöt vaikuttavat kielteisesti talouteen, sosiaalisiin rakenteisiin ja tasa-arvoon sekä terveydenhuoltojärjestelmään ja ympäristöön. Tämä tarkoittaa myös sitä, että alkoholipoliittiset ratkaisut ovat keskeisessä roolissa sekä kansanterveydellisten että muiden kestävän kehityksen tavoitteiden ja ulottuvuuksien saavuttamisessa.

Alkoholipolitiikasta vauhtia kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi

YK:n kehitysohjelma UNDP:n terveysalan ja kehityksen asiantuntija Dudley Tartlon tiivisti hyvin Maailman terveysjärjestö WHO:n alkoholipolitiikan foorumissa (FADAB 3) tänä vuonna, miksi UNDP työskentelee alkoholipoliittisten ratkaisujen kanssa:

“On hyvin vähän toimia, jotka voivat nopeuttaa kehitystä niin paljon kuin alkoholipolitiikka voi nopeuttaa kehitystä.”

Tartlonin sanoma on tehokas ja summaa hyvin olemassa olevan tiedon alkoholipoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuudesta.

Meillä on runsaasti riippumatonta tieteellistä näyttöä siitä, että alkoholipolitiikan kolme niin kutsuttua best buy -menetelmää (alkoholin valmisteverot, mainonnan kieltäminen ja saatavuuden rajoittaminen), ovat kustannustehokkaita, vaikuttavia ja näyttöön perustuvia alkoholipoliittisia keinoja. On myös mahdollista näyttää toteen, kuinka nämä keinot vauhdittavat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

Esimerkiksi Bloomberg Philantrhopies -kysely osoitti, että näiden kolmen best buy -menetelmän käyttöönotto tuottaisi 9 dollaria jokaista sijoitettua dollaria kohden¹⁰. Alkoholin taloudelliset haitat huomioiden tämä on valtava voitto kestävän kehityksen edistämisessä. Toinen esimerkki tuli WHO:lta11 jo vuonna 2010, kun heidän analyysinsä osoitti alkoholiverotuksen mahdollisuudet:

“Alkoholiveron korotuksella 40 %:iin vähittäishinnasta voitaisiin saada [suuria] vaikutuksia. Arviot 12 kehittyvästä maasta osoittavat, että [alkoholin] kulutustaso laskisi yli 10 % samaan aikaan kun verotulot yli kolminkertaistuisivat tasolle, joka vastaisi 38 prosenttia näiden maiden terveysmenoista.”

Vaikka vain osa tuloista osoitettaisiin terveyteen, paranisi palvelujen saatavuus WHO:n raportin mukaan merkittävästi.

Alkoholiverotuksesta hyötyy sekä kansanterveys että kestävä kehitys

On vahvaa näyttöä siitä, että alkoholiverojen korottaminen toisi ratkaisuja myös kestävän kehityksen saavuttamiseksi: 1.) vähentämällä alkoholin sairaustaakkaa, joka estää terveyden ja kehityksen tavoitteiden saavuttamista. 2.) edistämällä terveyttä ja hyvinvointia. 3.) auttamalla keräämään kotimaisia resursseja tarvittaviin investointeihin, palveluihin ja kampanjoihin.

Menestyksekäs kaava ja tärkeä osa ratkaisua kestävän kehityksen tavoitteiden ja alkoholipolitiikan saavuttamiseksi on: vähemmän vahinkoa ja kustannuksia yhdistettynä lisääntyneisiin resursseihin.

Maik Dünnbier johtaa Movendi International:n vaikuttamistyötä alueellisesti ja maailmanlaajuisesti, sekä yhteistyötä Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) kanssa. Hänen vastuullaan on strategiatyö kattavien alkoholipoliittisten ratkaisujen edistämiseksi. Strategiatyön tavoitteena on tukea maita kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.

Lähteet

1. United Nations (UN). Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development.
2. United Nations (UN). The 17 Goals.
3. Movendi International (2020). Alcohol obstacle to development. How Alcohol Affects the Sustainable Development Goals. Stockholm, Sweden.
4. WHO (2006). Intimate partner violence and alcohol Fact Sheet.
5. Hoekstra, A. & Water Footprint Network (2017). Product gallery Water footprint.
6. Movendi International (2021). New OECD Report Summary: Governments Should Step Up Efforts to Prevent, Reduce Alcohol Harm.
7. Movendi International (2020). Landmark Study Shows Failure in Tackling Preventable Disease.
8. GBD 2019 Risk Factors Collaborators (2020). Global burden of 87 risk factors in 204 countries and territories, 1990–2019: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2019. The Lancet, 396(10258): 1223-1249.
9. Movendi International. Alcohol is a major obstacle to sustainable development. https://movendi.ngo/the-issues/the-problem/obstacle-to-development/ [Viitattu syyskuussa 2021].
10. Movendi International (2018). Alcohol Policy Best Buys Top Investments For Health, Economy.
11. WHO (2010). The world health report: health systems financing: the path to universal coverage.