Aktiiivista kuntalaista tukemalla ehkäisevän päihdetyön ytimeen – muutama ajatus osallistamisesta
Ihmisten, sen kummemmin nuorten kuin ikääntyneidenkään, ei pitäisi olla vain ehkäisevän työn kohteena, vaan myös aktiivisina toimijoina. Vastuu on meillä jokaisella, sillä kukin meistä toteuttaa arjessaan suomalaista päihdekulttuuria päivittäin.
Ehkäisevää päihdetyötä ajatellaan usein liian mutkikkaasti vaativana tehtävänä. Sukeltaminen hieman syvemmälle ehkäisevän päihdetyön konkretiaan auttaa huomaamaan, miten paljon ehkäisevää päihdetyötä on mahdollista tehdä kunnan perustoiminnoissa, järjestöissä, kaupan kassalla, liikunta- ja vapaa-ajan harrastuksissa ja vaikkapa nuotioretkellä. Kohderyhmiä tarkasteltaessa nuoret ovat palkitseva ryhmä, sillä he tarttuvat usein innokkaasti mahdollisuuteen tehdä ehkäisevää työtä, jos vain kokevat sen tärkeäksi ja tarpeelliseksi. Nuorten kanssa tehtävää yhteistyötä voisi kuitenkin vielä tiivistää. Nuorilla olisi luonteva kyky kohdata vertaisiaan, toisia nuoria. Esimerkiksi peruskouluikäiset nuuska-agentit ovat näkyviä vaikuttajia nuorten omissa toimintaympäristöissä.
Hyvinvoinnin edistämisen resursseja on korona-aikana tietoisesti lisätty joissain kunnissa, tästä yhtenä esimerkkinä Vaalan kunta. Vuorovaikutusta kuntalaisten kanssa on pyritty lisäämään erilaisilla asukasryhmille tehdyillä kyselyillä ja keskustelutilaisuuksilla. Lisäksi laaja ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma laadittiin viitoittamaan tulevaakin valtuustokautta.
Myös järjestön toteuttama tapahtuma tai harrastusryhmä voi olla tärkeä palapelin palanen kunnan ehkäisevässä päihdetyössä, jonka pitäisi kattaa kaikki kuntalaiset. Monen kunnan resurssit eivät siihen muuten edes riittäisi. Järjestöt eivät kuitenkaan aina huomaa, että heidän toimintansa on sinällään jo merkityksellistä ehkäisevää päihdetyötä. Osassa kuntia on toteutettu EHYT ry:n toimintamallin mukaisesti ilmiökahviloita liittyen korona-ajan vaikutuksista perheiden päihteidenkäyttöön. Ilmiökahviloissa on tullut esiin mm. miten järjestöt ovat voineet tukea erilaisia tuen tarpeessa olevia ihmisryhmiä nopeallakin aikataululla. Niistä on kunnan palveluiden ohessa kuin itsestään hahmottunut upea apua tarjoava tilkkutäkki tukea tarvitsevien ylle. Ja iloa unohtamatta – järjestöjen tuottamista toiminnoista on ryppyotsaisuus kaukana.
Vaala on tehnyt järjestöjen ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa elinvoimasopimuksen, jossa sitoudutaan yhteiseen hyvinvoinnin edistämiseen. Järjestöt ja muut toimijat ovat tasavertaisessa asemassa pohtimassa, miten kuntalaisten hyvinvointia edistetään parhaiten. Järjestöjen avustusstrategiassa on huomioitu kuntalaisten hyvinvointia lisäävä toiminta.
Pohjois-Suomessa on nostettu esiin myös haja-asutusalueen erityispiirteitä päihdehaittojen ehkäisyssä. Syrjäseudut voivat toisinaan vetää puoleensa muun muassa huumerikollisuutta, koska poliisi on kaukana. Siitä aiheutuu turvattomuutta ikääntyville ja usein yksinasuville kuntalaisille. Tässä kyläyhdistykset ovat tärkeitä toimijoita, jotka luovat osaltaan turvaverkkoa vuorovaikutuksessa toisten kylien yhdistysten kanssa.
Nivala on kutsunut urheiluseurat tekemään yhteistä ehkäisevän päihdetyön suunnitelmaa kunnan ja seurojen urheilu- ja liikuntatoimintaan. Seurat kokoavat toimintaansa merkittävän osan muun muassa nuorten ikäluokista ja nuorten päihteettömyyteen kannustaminen on yhteinen tavoite. Yhteiset pelisäännöt edistävät matalampaa kynnystä päihteidenkäytön puheeksiotolle myös seuratoiminnassa.
Myös Porvoossa on lähestytty ennalta ehkäisevää päihdetyötä järjestötoimintojen kautta. Kaupungissa tehdään parhaillaan kartoitusta kolmannen sektorin toiminnoista Porvoon kaupungin ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön ja opiskelijajoukon yhteistyönä. Selvityksen tarkoituksena on herätellä yhdistykset miettimään omaa päihdestrategiaansa ja tunnistaa ennalta ehkäisevää päihdetyötä yhdistysten omassa toiminnassa. Kartoituksen pohjalta Porvoossa on tarkoitus koostaa sähköiselle alustalle tietoa yhdistysten toiminnoista. Samalla kaupunki tutustuu alueella toimivien yhdistysten toimintaan ja etsii kumppanuutta näiden kanssa.
Ehkäisevää päihdetyötä tekevät siis monet toimijat kunnissa, kuntalaista itseään unohtamatta. Katsomalla hieman pintaa syvemmälle jokainen voi tunnistaa itsessään ehkäisevän päihdetyön tekijän. Ja kunta voi omalla toiminnallaan kannustaa, aktivoida ja mahdollistaa tämän kuntalaisten tekemän ehkäisevän päihdetyön.
