Miten tukea nuoria? Nuoret voivat pääosin hyvin, mutta ahdistuneisuus ja yksinäisyys on lisääntynyt

Nuorten päihteiden käyttö on laskusuunnassa, ja terveyskäyttäytyminen on muuttunut vastuullisempaan suuntaan. Kuitenkin noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii mielenterveyden häiriöstä. Mielenterveyden häiriöt ovat nuorten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia. Varsinkin ahdistuneisuus ja yksinäisyys ovat lisääntyneet. Helsingissä ollaan erityisen huolissaan nuorten eriarvoistumisesta.

Nuorten päihteiden käyttö on laskusuunnassa, ja terveyskäyttäytyminen on muuttunut vastuullisempaan suuntaan. Kuitenkin noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii mielenterveyden häiriöstä. Mielenterveyden häiriöt ovat nuorten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia. Varsinkin ahdistuneisuus ja yksinäisyys ovat lisääntyneet. Helsingissä ollaan erityisen huolissaan nuorten eriarvoistumisesta.

Nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt vuosituhannen taitteesta lähtien. Päihteiden käyttö on muutenkin laskusuunnassa lukuun ottamatta kannabista, jonka käyttö ja käyttökokeilut ovat lisääntyneet. Myös nuuskan käyttö on yleistynyt.  Yleisesti ottaen nuorten terveyskäyttäytyminen on kehittynyt vastuulliseen suuntaan.

Nuorten mielenterveyden häiriöt ovat kuitenkin lisääntyneet. Masennusoireita esiintyy yli 20 prosentilla nuorista. Yhä useampi nuori on ahdistunut tai yksinäinen.

Huolestuttavaa on myös hyvinvoinnin polarisoituminen. Vaikka valtaosa nuorista voi entistä paremmin, niillä nuorilla, joilla on haasteita ja jotka ovat heikommassa asemassa, ongelmat syvenevät. Yhteiskunta ei ole onnistunut tavoittamaan ja auttamaan näitä nuoria.

Korona asettanut nuoret eriarvoiseen asemaan

Koronaepidemia on vaikuttanut eri taustoista tuleviin nuoriin eri tavalla: jos vanhemmat eivät ole voineet jäädä etätöihin, on nuori saattanut joutua ottamaan paljonkin vastuuta koulunkäynnistä ja oppimisesta. Harppaus vastuulliseen rooliin on tullut nopeasti. Samaan aikaan osalla nuorista koulunkäynti on sujunut jopa entistä paremmin.

Niille nuorille, joille koulu on ollut turvapaikka levottomista kotioloista, etäopiskelu on voinut olla todella huono vaihtoehto.

– Nuorille, joiden kotiolot ovat vaikeat, tämä on voinut tehdä paljon hallaa. Tähän myös päättäjien pitäisi puuttua nopeasti. Nuorilla, joilla kotiolot ovat kunnossa mutta koulunkäynti on jäänyt omalle vastuulle, voi olla opintojen puolesta paljon kirittävää, kun koulut taas alkavat syksyllä, sanoo Helsingin etsivän nuorisotyön yksikön toiminnanjohtaja Timo Kontio.

Neljän järjestön koordinoiman Sekasin-kollektiivin chatissa pahaan oloon ja koronaan liittyvät keskustelut ovat lisääntyneet, ja etenkin 15-17-vuotiaiden nuorten osuus on kasvanut.

– Monia nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia askarruttaa nyt oma kyky tukea nuoria oppilaitosten tai vapaa-ajan toiminnan arjessa. On tärkeää, että nuorten mielenterveystyössä panostetaan pitkäjänteisesti mahdollisuuksiin saada apua matalalla kynnyksellä. Lisäksi tulee panostaa siihen, että nuorten kaikissa toimintaympäristöissä jokaisella aikuisella on ymmärrystä ja osaamista edistää nuorten mielenterveyttä ja pärjäävyyttä, sanoo Mieli ry:n asiantuntijalääkäri Meri Larivaara.

Koronan lopulliset vaikutukset nuoriin tulevat näkyviin vasta myöhemmin. Koronapandemia vaikuttaa nuorten hyvinvointiin ja terveyteen vielä pitkään.

Helsingin pormestariehdokkaat: nuorten tulee saada apua nopeasti

Parhaillaan on käynnissä virtuaalitapahtuma Päihdepäivät, joka on Suomen suurin päihdeaiheisiin keskittyvä koulutustapahtuma sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Päihdepäivät haastoi Helsingin pormestariehdokkaat esittämään ratkaisuja Helsingin nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi.

Videotervehdyksissä pormestariehdokkaat ovat yksimielisiä siitä, että nuorten tulisi saada apua helposti ja nopeasti. Matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalveluiden lisäämistä ja kehittämistä toivoo varsinkin Eeva Kärkkäinen (kesk.). Kärkkäinen korostaa, että nuorten on saatava apua heti, kun he tarvitsevat. Nopeutta toivoo myös Hjallis Harkimo (liik.), jonka mielestä varsinkin päihdehoitoon pääseminen kestää liian kauan eikä nuorille sopivia hoitopaikkoja ole tarpeeksi.

Varhainen tuki nousi esiin varsinkin Eva Biaudetin (r.) ja Juhana Vartiaisen (kok.) videotervehdyksissä. Vartiaisen mielestä lastensuojelun ja nuorisotyön resursseja tulisi Helsingissä lisätä, jotta perheet saisivat apua mahdollisimman varhain. Huolena on, että ongelmat kasautuvat samoille nuorille. Biaudet lisäisi resursseja kouluihin niin, että kouluissa olisi enemmän ammattilaisia, joiden kanssa nuoret voivat puhua ongelmistaan. Erityisen huolissaan Biaudet on huumeidenkäytön kasvusta ja huumekuolemista. Huumeista puhui myös Mika Ebeling (kd.), joka toivoi, että poliitikot ottaisivat esimerkiksi vaaleissa huumeisiin lähtökohtaisesti kielteisen kannan.  

Timo Kontio toteaa, että Helsinki eroaa hieman, jos verrataan nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia ja päihteiden käyttöä koko Suomen tilanteeseen. Kontio nostaa esimerkiksi sen, miten Helsingissä maahanmuuttajien suurempi osuus vaikuttaa nuorten kanssa käytäviin keskusteluihin.

–Yleisesti ottaen mielenterveyden ongelmat, osattomuus ja päihteiden käyttö kulkevat käsi kädessä. Helsingissä maahanmuuttajien suurempi osuus aiheuttaa sen, että päihteiden käyttöä ei välttämättä esiinny, vaikka muita riskitekijöitä olisikin. Maahanmuuttajataustaisten nuorten päihteettömyys on hieno asia, jota kannattaa tukea, Kontio sanoo.

Hän toivoo, että kulttuurilliset ominaispiirteet otettaisiin nykyistä paremmin huomioon, kun suunnitellaan ja tehdään hyvinvointia ja terveyttä tukevaa työtä nuorten parissa. Esimerkiksi päihteistä tulisi puhua paitsi monikielisesti, myös eri kulttuurit huomioiden.

Päihdepäivien loppuseminaarissa torstaina 20.5. klo 15 – 16.10 aiheena on nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointi sekä päihdehaittojen ehkäiseminen.  Lue lisää: Loppuseminaari / Kohti unelmia ja hyvinvointia – inspiraatiota ja päättäjien pohdintaa

Päihdepäivät -tapahtuman järjestävät Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto. Tänä vuonna Päihdepäivien pääyhteistyökumppani on MIELI Suomen Mielenterveys ry.

Lisätiedot:

Nuorten hyvinvointi ja ehkäisevä päihdetyö Helsingissä:
Helsingin etsivän nuorisotyön yksikön toiminnanjohtaja Timo Kontio, puh. 040 6500 786

Nuorten mielenterveys ja Sekasin-chat:
asiantuntijalääkäri Meri Larivaara, Mieli ry, puh. 044 534 0152

Päihdepäivät ja loppuseminaari:
viestinnän asiantuntija Maaret Väkinen, EHYT ry / EPT-verkosto, puh. 050 327 0009