Pitäisikö hajasijoitetut rahapeliautomaatit pitää suljettuina myös korona-ajan jälkeen?

Näyttää siltä, että rahapeliautomaattien sulkeminen koronan aiheuttaman poikkeusajan takia on tuonut monille rahapelihaittoja kokeneille pelaajille ja heidän läheisilleen suuren helpotuksen. Jatkossa tarvitaan yhteiskunnallista keskustelua rahapeliautomaattien hajasijoittelumallin sosiaalisesta ja eettisestä vastuullisuudesta, mutta myös Veikkauksen pelisalien tarjonnasta ja sen valvonnasta.

Teimme EHYTissä avoimen nettikyselyn rahapelaamisesta koronan aiheuttaman poikkeustilan aikana huhti- ja toukokuussa. Olimme ilahtuneita, kun kyselyyn vastasi peräti 465 yli 15-vuotiasta henkilöä. Kysely ei ole tilastollisesti edustava, mutta tulokset ovat suurelta osin linjassa aiemmin Taloustutkimuksella teettämme puhelinkyselyn kanssa. Samansuuntaisia tuloksia on esitelty myös Pelirajat’on-toiminnan, Pelituen ja Päihdelinkin uudessa raportissa ongelmallisesti rahapelaavien ja heidän läheistensä korona-aikaisista rahapelikokemuksista.

Veikkaus sulki rahapeliautomaatit kaupoissa, kioskeilla ja huoltoasemilla sekä omat pelisalinsa ja Helsingin kasinon koronakriisin alussa 13.3.2020. Tätä kirjoitettaessa ei ole vielä tietoa, milloin Veikkaus avaa peliautomaatit ja -salit uudelleen.

Rahapeliautomaattien sulkeminen näkyy sekä riski- ja ongelmapelaajien että heidän läheistensä arjessa monin tavoin. Monista kyselyn vastauksista välittyy helpotus siitä, että kauppojen ja muiden arkisten asiointipaikkojen rahapeliautomaatit ovat olleet suljettuina: ”Pimeiden rahapeliautomaattien näkemisestä tulee tietyllä tavalla hyvä mieli, kun en näe vanhuksia (tai itseäni) käyttämässä vähiä rahoja niillä”. Useat vastaajat kertoivat kuinka heillä jää rahaa säästöön rahapeliautomaattien ollessa suljettuina.

Ongelmapelaajien läheiset ovat olleet tyytyväisiä rahapeliautomaattien sulkeutumiseen. Kaupassa asiointi ei enää hävetä ja koko perhe on voinut paremmin: ”Läheinen ei ole pystynyt pelaamaan lainkaan ja on auttanut perheen tilannetta sekä läheistä ymmärtämään tilannettaan ”. Toisaalta läheisten mukaan yksi ongelma on voinut korvautua toisella eli pelaamisen on saattanut korvata alkoholi.

Kysymys hajasijoitettujen rahapeliautomaattien kohtalosta on yksi rahapelipolitiikan kuumista perunoista. Se jakaa rahapelituotoista rahoitusta saavaa järjestö- ja toimijakenttää sekä myös kansalaisten mielipiteitä.

EHYTin nettikyselyyn vastaajista 41 prosenttia (n=188) haluaisi pitää hajasijoitetut automaatit suljettuina myös poikkeustilan jälkeen: ”En olisi käsittänyt miten paljon automaatit vaikuttavat käyttäytymiseeni, en uskonut olevani rahapeliriippuvainen. Ehdottomasti toivon tämän nähtyäni, että ne poistettaisiin kaupoista lopullisesti”.

Sen sijaan 26 prosenttia (n=118) vastaajista haluaa avata rahapeliautomaatit uudelleen: ”Veikkaus on lahjoittanut tuotot kansanterveyden ja pelihaittojen hyväksi. Mistä rahat nyt tulee?” Lähes neljännes vastaajista (23 prosenttia; n=107) ei osannut ottaa kantaa asiaan. Muita toimenpiteitä, kuten automaattien määrän vähentämistä, ehdotti 10 prosenttia vastaajista (n=44). Mielipiteet jakaantuivat samankaltaisesti myös Taloustutkimuksella huhtikuussa teetetyssä tilastollisesti edustavassa kyselyssämme.

Kauppojen auloissa olevat rahapeliautomaatit eivät siis saa enää kansalaisten varauksetonta tukea. Rahapelihaitta-asiantuntijana ja entisenä rahapelitutkijana kysymys hajasijoittelun kohtalosta on itsellenikin vaikea.

Meillä on erittäin vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että juuri rahapeliongelma alkaa kehittyä useimmiten pelaamisesta rahapeliautomaateilla. Lisäksi automaatteja on sijoitettu enemmän niille alueille, joissa asuu sosioekonomisesti haavoittuvaisia ihmisiä. Toipuville rahapeliongelmaisille automaattien arkinen läsnäolo aiheuttaa monenlaista haittaa.

Toisaalta hajasijoittelusta luopuminen ja rahapeliautomaattien sijoittaminen Veikkauksen pelisaleihin ja kasinolle merkitsisi maltillisen rahapelaamisen loppua ja siten yhteiskunnalliseen toimintaan jaettavien tuottojen voimakasta laskua. Onko suomalainen koronan jälkeinen yhteiskunta ja valtio valmis ottamaan vastaan iskun järjestökentän työn vähenemisestä juuri silloin kun työtämme kaikkein eniten tarvittaisiin? 

Tiedämme tutkimusten perusteella, että jo aiemmin Veikkauksen pelisaleissa on pelannut paljon peliongelmaisia. Miten pelisalien valvonta ja niiden pelitarjonta saataisiin organisoitua siten, että niissä voitaisiin torjua rahapelihaittoja parhaalla mahdollisella tavalla? Veikkauksen pelisaleja ei millään voitaisi perustaa jokaiseen kuntaan. Johtaisiko alueellinen epätasa-arvo lisääntyneeseen nettipelaamiseen, jossa on vielä suurempi riski ajautua rahapeliongelmiin kuin kauppojen automaateilla?  Ei pidä tuudittautua siihen uskoon, että rahapeliautomaattien keskittäminen pelisaleihin ratkaisisi kaikki rahapelihaitat, vaan vastuullisuutta pitäisi parantaa myös muilla tavoin.  

Rahapeliautomaatit ovat olleet osa suomalaista elämänmenoa jo 1920-luvulta lähtien. Entisaikojen pajatsoista on kuitenkin pitkä matka nykyaikaisiin monilinjaisiin rahapelikoneisiin, joihin ei voi olla törmäämättä kaupoissa, kioskeilla, huoltoasemilla ja baareissa.

On varmaa, että kansalaisten omakohtaiset kokemukset tältä poikkeukselliselta keväältä avaavat mahdollisuuden entistä laajemmalle keskustelulle hajasijoittelun tulevaisuudesta.

Kyselyn toteutti EHYT ry. Aineisto kerättiin 14.4.–8.5.2020 yli 15-vuotiaille tarkoitetuilla avoimilla suomen- ja ruotsinkielisillä internetlomakkeilla. Kyselyyn vastasi 465 ihmistä. Vastaajista 57 prosenttia oli naisia ja 41 prosenttia miehiä ikäjakauman ollessa 15-vuotiaista yli 74-vuotiaisiin. Kysely on tehty yhteystyössä A-klinikkasäätiön ja Helsingin yliopiston CEACGin kanssa.