Olet täällä

Tunnistautuminen torjuisi rahapeliongelmia

11.10.2017
Miltä tuntuisi, jos marketin aulassa olevaa kolikkoautomaattiin ei voisi enää syöttää kassalta saatuja kolikoita hetken mielijohteesta? Jos tunnistautuminen olisi pakollista, niin osalta meistä pelit jäisivä pelaamatta. Tunnistautuminen kuitenkin vähentäisi ja ehkäisisi peliongelmia.

Pakollinen tunnistautuminen on laajasti käytössä jo Ruotsissa ja Norjassa, niin internetpeleissä kuin rahapeliautomaateissakin. Suomessa tunnistautuminen on pakollista Veikkauksen internetsivuilla, mutta peliautomaateillakin tunnistautuminen onnistuisi esimerkiksi Veikkaus-kortin avulla.

”Tunnistautuminen on vahvasti Veikkauksen agendalla. Iso kuva on, että kaikki pelaaminen kaikissa kanavissa voisi tapahtua tunnistautumalla. Se on vastuullisuuden kannalta iso asia”, kertoi Veikkauksen vastuullisuus- ja henkilöstöjohtaja Pekka Ilmivalta. Hän osallistui EHYTin rahapelihaittoja ehkäisevän Arpa-projektin loppuseminaariin Helsingissä 10.lokakuuta.

 

Pakollinen tunnistautuminen vaikeuttaisi myös alaikäisten rahapelaamista: nyt valvonta on esimerkiksi kaupoissa ja kioskeilla lähinnä myyjien vastuulla.

”Tunnistautuminen olisi yksi keino vähentää haittoja. Pitää erottaa myös pakollinen ja vapaaehtoinen tunnistautuminen; edellisellä on paljon vahvempi merkitys haittojen vähentämisen näkökulmasta," sanoi peliongelmaisia auttavan Peluurin yksikön päällikkö Mari Pajula.

Helsingin yliopiston sosiaalietiikan dosentti Janne Nikkisen mukaan tunnistautuminen pitäisi yhdistää jonkinlaiseen testiin, jolla selvitettäisiin esimerkiksi ihmisen kykyä ymmärtää pelien toimintalogiikkaa. Jos pelaamisesta näyttäisi tulleen ongelma, pelilisenssi voitaisiin evätä.

”Tämä on käytössä jo monen muun palvelun suhteen. Meillä olisi hyvät valmiudet tähän”, Nikkinen sanoi.

Suomessa runsaasti peliautomaatteja

Seminaarissa rahapeliongelmien ehkäisyn ja hoidon asiantuntijat nostivat esille myös rahapeliautomaattien määrän ja hajasijoittamisen: Euroopassa ei ole toista maata, joissa peliautomaatteja on lähes kaikissa kioskeissa, kaupoissa ja ravintoloissa. Suomessa automaattien määrä on yli kolminkertainen tuhatta asukasta kohden verrattuna Norjaan ja Ruotsiin.

Veikkauksen mukaan peliautomaattien määrä on vähenemässä luonnolllisesti, kun kaupat keskittyvät Suomessa entistä isompiin yksiköihin. Nikkisen mukaan pelit pitäisi kuitenkin sijoittaa valvottuihin pelisaleihin ja vähentää rahapeliautomaattien määrää. Myös automaattien sijoittelu puhutti seminaarissa.

”Pienituloiset kuluttavat nyt tuloihinsa nähden enemmän kuin parempituloiset. Olisi hyvä keskustella siitä, missä peliautomaatteja on, onko esimerkiksi (Helsingin) kantakaupungissa yhtä paljon automaatteja kuin lähiöissä”, sanoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntija Anne Salonen.

Ongelmapelaajien ja ehkäisyn parissa työskentelevät kokevat myös rahapelien, erityisesti kasinopelien ja raha-automaattien, pidon anniskelupaikoissa ongelmaksi. Janne Nikkisen mukaan automaattien määrää pitäisi vähentää myös anniskeluravintoloissa, koska näyttö riskijuomisen ja rahapeliongelmien yhteydestä on vahva.

Seminaarissa pohditutti myös se, kuinka paljon hyvinvointiyhteiskuntaa voidaan rahoittaa näennäisesti vapaaehtoisilla rahapelituotoilla. Ruotsissa pakollinen tunnistautuminen on Nikkisen mukaan vähentänyt rahapelituottoja noin kolmanneksen.

Saatavuutta ja markkinointia rajoitettava myös netissä

Monessa puheenvuorossa rahapelien runsas saatavuus internetissä koettiin myös ongelmaksi: pelit kehittyvät vauhdilla ja ns. korkeariskisiä pelejä, kuten kasinopelejä, on helposti saatavilla. Netissä pelejä myös markkinoidaan näyttävästi, mikä esimerkiksi Nikkisen ja THL:n johtavan asiantuntijan Saini Mustalammen mukaan on ongelmallista.

Esimerkiksi saatavuutta ja markkinointia pitäisi rajoittaa. Myös tehokkaiden pelinhallintavälineiden, kuten esimerkiksi Ruotsissa käytetyn Playscanin, käyttöä pitäisi lisätä, totesi Mustalampi esityksessään. Pelinhallintaväline on peliin kytketty tekninen sovellus, jolla pelaaja pystyy asettamaan itselleen pelirajat.

 

Rahapelien haitoista ja ehkäisystä tiedetään yhä vähän

Tutkijat ja järjestöjen edustajat toivoivat seminaarissa, että Veikkaus luovuttaisi pelaajista keräämäänsä tietoa tutkijoiden käyttöön. Sen avulla voitaisiin saada apua rahapelihaittojen tunnistamiseen ja siihen, miten niitä ehkäistäisiin ja vähennettäisiin entistä tehokkaammin.

”Resursseja eli rahaa ja tutkittua tietoa tarvitaan lisää. Kokonaiskuva on vielä aika lailla pimennossa”, totesi EHYTin projektipäällikkö Tapio Jaakkola paneelissa.

EHYTin kolmivuotinen Arpa-projekti keskittyi aikuisten rahapelihaittojen ehkäisyyn. Sen aikana kävi ilmi, että riskipelaajia tunnistetaan huonosti. Projektin näkemyksen mukaan aikuisten riskipelaamista voisi yrittää tunnistaa esimerkiksi kuntien sote-palveluissa ja työpaikoilla. Kaikista tehokkainta riskipelaamisen tunnistaminen olisi kuitenkin suoraan pelikulutuksen kautta, kun voitaisiin käyttää peliyhtiön tietoja.

Rahapelihaitat eivät ole esimerkiksi yritysten prioriteetti, vaikka pahimmillaan voi aiheuttaa yrityksille suuriakin taloudellisia menetyksiä, kertoi Jaakkola.

Projektissa kannustettiin myös kuntia liittämään rahapelin ehkäisy osaksi työpaikkojen päihdeohjelmia, mutta myös tämä on Jaakkolan mukaan osoittautunut haasteelliseksi.

Seminaarissa esittäytyi Lempäälän kunta, jossa rahapelaamisen ehkäisy on otettu mukaan päihdeohjelmaan. Prosessia ja sen tuloksena syntynyttä toimintamallia esitteli seminaarissa kunnan työsuojeluvaltuutettu Milena Kaihari-Virtanen.

”Koko työyhteisölle lähti viesti, että puuttuminen on välittämistä, jokaisen velvollisuus on puuttua”, kertoi Kaihari-Virtanen.

Toinen käytännön esimerkki kuultiin Päijät-Hämeestä, jossa on viime ja tänä vuonna testattu Arpa-projektin riskitestiä ja työmallin toimivuutta eri hoito- ja palveluyksiköissä.

Teksti: Reetta Paavilainen/EHYT

 

Katso Paljon pelissä –seminaarin tallenne: https://www.youtube.com/watch?v=xpTaoH0clX8

Tutustu seminaarin esityksiin: https://www.slideshare.net/EHYT/presentations