Olet täällä

Tolstoi ei tiedä onnellisuudesta mitään

02.11.2015
Venäläinen nero, Leo Tolstoi on väärässä. Hän on väärässä luodessaan kuvan onnellisista perheistä toistensa kaltaisina. Vastaavasti onnettomista perheistä jokainen on onneton omalla tavallaan.

Ei, eihän noin voi yksinkertaistaa! Ei elämää ja onnellisuutta voi kuvata noin mustavalkoisesti! Samalla kun väitän Tolstoin olevan väärässä, on myönnettävä, että hän on oikeutettu taiteelliseen vapauteen. Kaiken romaaneissa tapahtuvan ei tarvitse olla totta, eikä tapahtumien tarvitse kulkea lineaarista polkua, syy-seuraussuhteiden ketjussa. Tolstoi on myös pikkuriikkisen oikeassa, jopa tieteelliseen näyttöön pohjautuen. Onnellisilla perheillä on yhtäläisiä piirteitä. Korkea koulutusaste, hyvä toimeentulo, puoliso ja läheiset ihmissuhteet lisäävät todennäköisyyttä olla onnellinen. Iso-Britanniassa vuonna 2005 tehty laaja kyselytutkimus osoittaa vahvan korrelaation koulutuksen ja ihmisten subjektiivisen hyvinvoinnin välillä. Korkeasti koulutetuilla ja älykkäillä ihmisillä on keskimäärin parempi ongelmanratkaisukyky. Samalla he pystyvät puhumaan mahdollisista ongelmistaan muiden kanssa ja vähentämään näin esteitä onnellisuuden tieltä. Iloiset ihmiset myös sijoittavat muita enemmän inhimilliseen ja henkiseen pääomaansa, kouluttautuvat ja kehittävät sosiaalisia suhteitaan. Tämä kaikki lisää onnellisuuden todennäköisyyttä.

Ympäristön vaikutusta onnellisuuteen ei pidä aliarvioida. Hyvinvointitutkimukset osoittavat tasa-arvon puutteen ja epätasaisen tulojaon vähentävän onnellisuutta. Vauraissa hyvinvointivaltioissa onnellisuutta on tutkitusti enemmän kuin köyhissä valtioissa tai yhteiskunnissa, joissa väestön terveys- ja tuloerot ovat kohtalaisen tasaiset. Kiinnostavana yksityiskohtana on mainittava, että tasa-arvon puute vaikuttaa arvoiltaan ja toimeentuloltaan erilaisiin ryhmiin erilailla. Vasemmistolaiset kokevat yhteiskunnassa vallitsevan epäoikeudenmukaisuuden häiritsevänä ja epämiellyttävänä, kun vastaavasti arvoiltaan oikeistolaiset tuntuvat välttyvän tältä tunteelta. Tämä luonnollisesti näkyy myös tavassa, jolla eri ryhmittymät muodostavat poliittisia kantojaan. Ajattelumallit heijastuvat eteenpäin politiikan tekemiseen ja päätöksiin, joilla vaikutetaan ihmisten arkeen.

Onnelliseksi tullaan muiden kanssa

Psykologian professori Robert Lake on todennut, että onni on palapeli. Mistä yksittäinen ihminen löytää oikeat palaset? Miten pääsee Tolstoin onnellisten perheiden joukkoon? Kuten edellä on todettu, ulkoisilla tekijöillä on suuri merkitys. Myös terveydentila ja perintötekijät vaikuttavat ihmisen kykyyn muodostaa onnellisuutta elämäänsä. Mutta mikä on loppujenlopuksi kaikista tärkeintä? Ihmisen oma mieli. Onnelliset perheet voivat kasvattaa lapsiaan ympäristössä, jossa elämän siemeniä idätetään hyvässä mullassa. Olen taipuvainen ajattelemaan, että kun ihminen pääsee nauttimaan tietystä turvallisuuden ja taloudellisen hyvinvoinnin tasosta, on loppu kiinni ihmisen omasta toiminnasta. Onnellisuus löytyy läheltä, muista ihmisistä, läheisistä ja itsestä. Se löytyy kyvystä välittää, saada osakseen rakkautta ja hellyyttä sekä mahdollisuudesta luottaa tulevaisuuteen. Liian vähällä huomiolle jää empatian merkitys. Taito asettua toisen ihmisen asemaan ja tehdä hyviä, pyyteettömiä asioita tämän eteen rakentaa kykyä nähdä maailma laajasti.

Onnellisuuden eteen kannattaa tehdä työtä. Hokkuspokkustemppujen ja ylettömän materian tuottaman ilon tunteen sijaan on suositeltavaa kerätä ympärilleen kestäviä ilonaiheita. Samalla tulee vahvistaneeksi omaa vastustuskykyään mielipahaa vastaan. Lainaus Anne Frankin päiväkirjan kiteyttää tämän ajatuksen: ”Joka on onnellinen, tekee toisetkin onnellisiksi. Joka on rohkea ja luottavainen, ei sorru hädänkään alla.” Näin ajattelemalla ymmärtää, miksi maailmassa on vaalittava hyvyyttä ja kauneutta sekä sanottava ääneen hyviä ajatuksiaan. Me elämme toisten ihmisten kanssa ja olemme aina riippuvaisia muista. Juuri siksi myös työ toisten onnellisuuden eteen on työtä itsensä parhaaksi. Onnellisuus kasvaa ympäristössä, jossa rakkautta on enemmän kuin vihaa ja pahaa mieltä. 

Avainsanat: 
onnellisuus
 
Sara Salomaa
EHYT ry