Olet täällä

Suomen rahapelipolitiikkaa – markkinoiden vai yhteiskunnan ehdoilla?

10.06.2015
Suomalaiset pelaavat rahapelejä ahkerasti. Kansakuntana olemme rahapelikulutuksen kärkimaita. Mutta vielä pitäisi myydä lisää. Veikkaus ehdotti (KSML 30.4.2015) pelien luotolla myynnin sallimisesta.
Sitä ei näytetä tyrmäävän viranomaispuolella eikä juuri pohdita sen vaikutuksia rahapeliongelmaan. Tämä on kuitenkin olennainen muutos aikaisempaan linjaukseen. Nyt arpajaislaki kieltää velaksi myynnin. Näyttää siltä, että edelleen Suomen rahapelipolitiikkaa määrittävät peliyhtiöt ja markkinat.

Suomessa on yksioikeusjärjestelmä, mutta siitä huolimatta meillä ei ole rahapelipoliittista ohjelmaa. Rahapelipolitiikassamme on keskitytty keskustelemaan monopolin oikeutuksesta, sen turvaamisesta ja tuotoista. Suomeen tarvitaan rahapelipolitiikan ohjelma, jolla määritellään tavoitteet ja toimenpiteet sekä rahapelijärjestelmän tulevaisuudelle että rahapelihaittojen ehkäisylle ja hoidolle. Sitä varten tulisi käydä avoin keskustelu tavoiteltavien tuottojen ja syntyvien haittojen määristä myös edunsaajien kanssa. Ohjelmassa tulee päättää myös resursseista ehkäisylle, hoidolle ja tutkimukselle. Mallia voisi ottaa Norjasta, jossa rahapelipoliittisia ohjelmia on tehty vuodesta 2005 ja nyt on meneillään jo kolmas ohjelma, Handlingsplan mot spillproblemer 2013–2015.

Rahapelihaittojen ehkäisy on arpajaislain ydintä ja suomalaisen yksinoikeusjärjestelmän oikeuttamisen keskeinen peruste. Sisäministeriön teettämä selvitys (SM 13.3.2015) Suomen rahapelijärjestelmän vaihtoehtoisista ratkaisumalleista keskittyi rahapeliyhtiöiden yhdistämiseen ja kilpailuaseman turvaamiseen, suomalaisen rahapelimonopolin turvaamiseen ja siinä vain viitattiin rahapelihaittojen ehkäisyyn.

Sisäministeriön selvityksessä mainittiin tavoitteeksi hallittu kasvu. Tämä voidaan lukea myös siten, että peliyhtiöiden annetaan edelleen lisätä haitallisimpien pelimuotojen jakelua haitallisimman jakelukanavan eli internetin kautta. Tähän mennessä tarjontaa on rajannut sisäministeriö ja se, etteivät rahapeliyhtiöt ole saaneet tehdä samanlaisia pelejä tai kilpailla keskenään.

Rahapeliasiat tulevat myös tulevan hallituksen työlistalle kun keskustellaan kolmen rahapeliyhtiön yhdistämisestä. Rahapeliyhtiöiden yhdistäminen voidaan nähdä perusteltuna myös rahapelihaittojen ehkäisemisen ja vähentämisen näkökulmasta. Jos kuitenkin yhdistämisellä tavoitellaan ennen kaikkea mahdollisuutta liiketoiminnan vahvistamiseen, fuusio voi johtaa jopa pelihaittojen kasvuun.

Fuusiota valmisteltaessa tulee miettiä myös rahapelihaittojen ehkäisyä ja sen resursointia. Tämä vaatisi oman työryhmän fuusioprosessin yhteyteen. On perusteltua esittää, että yhdistymisestä syntyvät taloudelliset hyödyt kanavoitaisiin rahapelihaittojen ehkäisemiseen. Asiaa on esittänyt aiemmin myös valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto. On selvää, että uuden yhtiön työn keskiössä on oltava pelihaittojen määrätietoinen vähentäminen. Tämän työn tueksi tarvitaan kansallinen rahapelipoliittinen linja. Nyt tarvitaan päätöksiä ja toimenpiteitä.

 

Tapio Jaakkola
Projektipäällikkö, Arpa-projekti
EHYT ry

Avainsanat: 
Rahapelit pelaaminen Arpa.
 
Tapio Jaakkola
Projektipäällikkö, Arpa-projekti