Rahapelihaittojen ehkäisyyn tarvitaan euroja

Silta ja ihmisiä.

Arpajaislaissa tulee säätää, että uuden peliyhtiön rahapelikatteesta varataan 1 % rahapelihaittoja ehkäisevään toimintaan, pelaamisen tutkimukseen ja hoidon turvaamiseen. Rahapelaamisesta aiheutuvien sosiaalisten ja terveydellisten haittojen sekä ongelmapelaamisen ehkäisy on paras tapa huolehtia suomalaisen pelijärjestelmän tulevaisuudesta. Mielestämme kaikki uuden peliyhtiön edunsaajat tulisi saada yhdessä toteuttamaan pelihaittojen ehkäisyä perustyössään, varmistamaan rahapelijärjestelmämme eettistä pohjaa ja siten toteuttamaan käytännössä rahapelipoliittista ohjelmaa. Pyydämme, että puoltaisitte tätä rahapelimaksua lausunnoissanne arpajaislain muuttamisesta.

Rahapeliyhtiöiden toimintojen yhdistäminen on ollut esillä jo useamman vuosikymmenen. Yhtenä lähtökohtana on ollut, että yksi yhtiö toimisi taloudellisemmin ja tuottaisi yhteiskunnalle ja edunsaajille enemmän rahaa. Peruste on hyvä, mutta ennen kaikkea rahapelien järjestämisellä uudessa yhtiössä ei tule lisätä pelihaittoja vaan pyrkiä vähentämään niitä.

Miten voidaan perustella, että suomalaisen rahapelipolitiikan kulmakivenä on rahapelihaittojen ehkäisy kun siihen ei ole pysyviä resursseja eikä riittäviä rakenteita?

Arpajaislain 52 § perusteella STM käyttää 2,5 miljoonaa euroa pelihaittojen ehkäisyn ja hoidon kehittämiseen ja seurantaan. Määrärahaa ei saa käyttää muuhun. Näiden tehtävien toteuttamisesta STM on juuri tehnyt sopimuksen THL:n kanssa vuosiksi 2016–2019. Rahapeliyhteisöt ovat käyttäneet varojaan omaan vastuullisuustoimintaansa ja Peluurin rahoitukseen. Tämän lisäksi valtio on myöntänyt järjestöille avustuksia pelihaittojen ehkäisyyn RAY:n avustuksina.

Yhteensä rahapelihaittojen ehkäisyn kehittämiseen käytetään vuositasolla noin 4 miljoonaa euroa (0,2 % rahapelien tuotosta). Huomattavaa siis on, että pelihaittojen ehkäisytoimintaan ei ole olemassa pysyviä resursseja eikä riittäviä rakenteita. Peliriippuvaisten hoidon järjestäminen ja kehittäminen on myös pääasiassa järjestöjen varassa ja toteutettu RAY:n määräaikaisilla kehittämisavustuksilla.

Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksikkö teetti NAG Oy:llä selvityksen organisatorisista vaihtoehdoista taloudellisen analyysin. Tähän perustuen VNK lausui sisäministeriön selvitykseen Suomen rahapelijärjestelmän vaihtoehtoisista ratkaisumalleista tiivistelmämuistiossaan: ”5.2. Ulkopuolinen selvitys osoittaa, että peliyhteisöjen yhdistämisellä on saavutettavissa merkittäviä taloudellisia hyötyjä, jotka voidaan kanavoida niin pelihaittojen ehkäisemiseen kuin edunsaajien hyväksi. Suurin osa taloudellisista hyödyistä syntyy kahden suurimman peliyhteisön yhdistämisestä.”

Kun rahapelimaksuksi otettaisiin 1 % eli noin 17 miljoonaa euroa, silti merkittävä osa fuusion taloudellisesta hyödystä tulee edunsaajien hyväksi. Resurssin käytön suunnittelusta ja jakamisesta eri toimijaosapuolille vastaisi STM. Näin syntyvä rakenne ja resurssit mahdollistavat pysyvän riippumattoman toiminnan ja rahoituksen, joka ei ole alisteista peliyhtiölle mutta tukisi sen vastuullisuustoimintaa. Rahapelihaittojen ehkäisyyn ja pelaamisen tutkimukseen kohdennettaisiin puolet rahapelimaksusta. Tämä varmistaisi pysyvän ehkäisevän työn tason ja määrän. Sillä katettaisiin kaikki nykyisin RAY-rahoituksella tehtävä ehkäisevä työ ja sen kehittäminen. THL tekee kuntiin suuntautuvaa ehkäisevää päihdetyön kehittämistä arpajaislain 52 §:n osoittamalla tavalla.

Velvoitetta ehkäisevän työn lisäämiseksi korostaa laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä 523/2015 tuli voimaan 1.12.2015 jonka 1. pykälässä todetaan: ”Julkinen valta huolehtii tämän lain mukaisesti alkoholin, tupakan, huumausaineiden ja muiden päihtymiseen käytettävien aineiden sekä rahapelaamisen aiheuttamien haittojen ehkäisystä yhteistyössä yleishyödyllisten yhteisö- jen kanssa.”

Rahapeliriippuvuuden hoito tulisi keskittää nykyiseen Peliklinikkaan ja sen lisäksi tuleville 3-4 sote-alueelle. Tähän hoidon rakenteiden turvaamisen kohdennettaisiin puolet rahapelimaksusta. Tämä kattaisi sekä avohoidon ja verkkoterapian (Peli poikki -ohjelma) että vertaistuen. Tutkimusten mukaan noin 10 – 20 % ongelmapelaajista/rahapeliriippuvaisista hakeutuu hoitoon. Tällä hetkellä voi arvioida ensisijaisesti rahapeliongelmien vuoksi hoitoyksikköihin hakeutuvan noin 1 200 – 1 500 henkilöä. Meillä on noin 5 000 rahapeliriippuvuudesta kärsivää henkilöä, jotka välttämättä tarvitsisi hoitoa vuosittain.

Pelimaksusta päättämisen kustannusvaikutus on pienempi kuin 17 miljoonaa euroa, koska esimerkiksi peliyhtiön suoraan rahoittama Peluuri voisi siirtyä peliyhtiöstä riippumattomaksi toimijaksi Peliklinikalle tai järjestöön. Muilta osin kustannusvaikutus riippuu siitä, myönnetäänkö sote-järjestöille avustuksia normaalin avustuskäsittelyn kautta jatkossakin.

Kansainväliset esimerkit rahapelimaksuista ovat oheisessa taulukossa. Aivan uutena tietona saimme, että Norjassa rahoitetaan rahapelipoliittisen ohjelman (Handlingsplan 2016–2018) 0,5 % määrärahalla yksinoikeusyhtiö Norsk Tippingin tuotosta.

 

Lisätiedot: 

Kari Vuorinen, talous- ja hallintojohtaja, p. 050 336 7040

Tapio Jaakkola, projektipäällikkö, p. 050 463 8212

etunimi.sukunimi(a)ehyt.fi