Olet täällä

Rahapelihaitat ehkäistään yhteistyöllä

04.11.2015
Uusi laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä velvoittaa kunnat huomioimaan myös rahapelihaittojen ehkäisyn osana ehkäisevää päihdetyötä. Nyt on aika miettiä, mitä tämä merkitsee laajemmin. Rahapelihaittojen ehkäisy on tullut kotiin. Uuden lain (HE 339/2014) myötä rahapelihaittojen ehkäisy kiinnittyy jatkossa kuntien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sinne, missä sillä on luontevin paikka, ehkäisevään päihdetyöhön.
Rahapeliongelmia ehkäistään hyvin pitkälti samankaltaisin keinoin ja samojen toimijoiden yhteistyöllä kuin tupakka- ja alkoholihaittoja. Myös hoito toteutetaan samoissa paikoissa kuin alkoholi- ja huumeriippuvuuden kohdalla. Yhdistämällä ja yhdessä tekemällä työ tehostuu.

Tuunausta ja uuden rakentamistakin tarvitaan. Vaikka monenlaista rahapelihaittojen ehkäisyä on kunnissa jo tehty, kehitettävääkin riittää. Rahapelihaittojen ehkäisy on riippuvainen samoista rakenteista kuin muukin ehkäisevä työ. Jos ehkäisevän päihdetyön resursointi ja hoitaminen on retuperällä, ei hoidu rahapelihaittojen ehkäisykään. Lisäksi rahapelihaittojen ehkäisyn sisällöt kaipaavat kehittämistä. Tarvitsemme näyttöön perustuvia ja käyttökelpoisia työvälineitä. Rakenteiden, toimintamallien ja osaamisen kehittämiseen tarvitaan valtakunnallisia voimavaroja, paikallisten ja valtakunnallisten toimijoiden tiivistä yhteistyötä sekä järjestöjen ja kuntien yhteistyötä.

Rahapelihaittoja on ehkäisty esimerkiksi alaikäisten pelaamisen ikärajavalvonnalla. Pakka-toiminta on valvonut alaikäisten pelaamista ostokokein. Nuorten rahapelihaittojen ehkäisyn lisäksi meidän tulisi tehdä työtä myös aikuisten liiallisen tai riskialttiin pelaamisen kanssa. Rahapeliongelma aiheuttaa kunnalle huomattavia kuluja. Helsingissä toimivan Peliklinikan kokemus ja asiakastietokannan analyysi kertoo, että huomattava osa ongelmapelaajista oli käyttänyt laajasti erilaisia sosiaali- ja terveyden huollon palveluilta ennen hakeutumistaan hoitoon Peliklinikalle.  
Riskin ja haittojen varhainen tunnistaminen helpottaa hoitoa ja säästää. Sosiaali- ja terveystoimessa tulisi panostaa tiedon lisäämiseen rahapeliongelmasta, varhaisen tunnistamisen edistämiseen ja tuen tarjoamiseen. Meidän tulisi tunnistaa riskiryhmät ja kohdistaa ehkäisevää työtä niihin. Rahapeliongelman suhteen näitä ovat esimerkiksi päihteiden riskikäyttäjät, mielenterveyden ongelmista kärsivät sekä yksinäiset. Rahapelihaittojen ehkäisy tulisi ottaa laajasti osaksi ehkäisevää työtä.

EHYTin Arpa-projekti tuotti Rahapelaamisen riskirajoilla -selvityksen. Siinä tarkastellaan ensimmäistä kertaa suomalaisessa kontekstissa riskirahapelaamista sekä sitä, mitä riskirahapelaamisen tunnistaminen merkitsee rahapelihaittojen ehkäisyn kannalta. Selvitys kertoo, että rahapelihaitat esiintyvät riskipelaajilla usein samanaikaisesti runsaan päihteiden käytön kanssa. Riskipelaajat esimerkiksi kuluttavat enemmän alkoholia kuin maltilliset pelaajat. Tiedämme myös, että riski rahapeliongelmaan kasvaa alkoholin käytön lisääntyessä.  Selvityksenkin perusteella vaikuttaisi olevan järkevää ja kustannustehokasta tunnistaa rahapeleihin liittyvää riskikäyttäytymistä osana muuta haittoja ehkäisevää työtä. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, suunnittelija Minna Kesänen 
EHYT Arpa-projekti, projektipäällikkö Tapio Jaakkola  
EHYT Arpa-projekti, projektiasiantuntija Salla Karjalainen