Olet täällä

Monta onnellista!

05.11.2015
Antiikissa onnellisuus jaettiin kahteen erilaiseen tapaan ajatella onnellisuutta; hedonismiin (hetkessä elämistä ja siinä onnellisuuden tavoittelua) ja eudaimoniaan (elämässä kokonaisvaltaisesti onnistumista). Valtavan hienoja sanoja merkityksineen onnellisuudesta ja onnellisista ihmisistä. Oma käsitykseni on paljon arkisempi.
Kannuksessa, jäyhällä pohjanmaalla kasvaneena onnellisilla ihmisillä on hieman epäkorrekti sävy. Käytimme onnellista synonyymina ”kylähulluille”, oman tiensä kulkijoille. Kylänmiehille, jotka höpöttivät omiaan kaikille, joka paikassa ja kaiken aikaa, iloisesti hymyillen ja usein myös muita ärsyttäen. Osalla taustalla oli liiallista päihteiden käyttöä, rikkonaisia ihmissuhteita ja/tai mielenterveysongelmia. Silti he olivat onnellisia ja etenkin silloin kun pääsivät onnellisuuttaan jakamaan muille, osaksi muita ihmisiä, ryhmää.

Päihteilläkin haetaan ja saadaan hetken onnea, pieniä hetkiä jolloin kaikki tuntuu hyvältä. Huolet kaikkoavat ja elämä hymyilee. Etenkin nousuhumalassa tai juuri paukut poltettuaan saa koettua näitä onnen hetkiä. Osaa tämä ärsyttää suunnattomasti, mutta kyse on kuitenkin pohjimmiltaan samasta asiasta, kuin kylähulluilla, kuulua ryhmään, olla osa jotain. Ryypätään ryhmässä, pössytellään porukassa ja kokoonnutaan röökipaikalle. Siinä on läsnä paljon muutakin kuin päihde. Kyse on porukoista, ryhmistä ja sosiaalisuudesta.  Koetaan olevamme yhtä, suruinemme ja iloinemme. Onko se väärin? Ei varmastikaan. Mutta entäs sitten, jos oletkin se tyyppi joukossa, joka ei käytä päihteitä lainkaan tai käyttää niitä liikaa, eikä ryhmä koe sinua enää jäsenekseen, eikä kyseinen henkilö koe olevansa enää osa ryhmää.

Ehkäisevän päihdetyön viikolla on tarkoitus pohtia näitä pieniä ja isoja onnellisuuden kokemuksia. Onko olemassa jotain tyypillistä onnea? Voinko minä saavuttaa sen ja miten? Varmasti voit. Olemalla osa ryhmää, esimerkiksi. Antamalla jotain itsestäsi, saaden samalla onnellisuuden kokemuksia.

Omat onnen hetkeni ovat sekä hedonistisia, että eudamoinistisia. Hetkessä onnellisuutta tuo juuri nyt Egotripin Pikkuinen –kappale ja auringonpaiste. Tiedän, jollekin nuo molemmat ovat kauheinta mahdollista, mitä kuvitella saattaa ja niin pitääkin olla. Kukaan ei voi määrittää sitä, mistä kukakin meistä onnen saa. Mutta toisen onnellisuus ei kuitenkaan ole koskaan pois joltain toiselta. Sen määrä ei ole vakio. Jokainen kokee sen itse. Jopa päihteillä. Emme voi sitä vähätellä. Ollaan siis onnellisia, kylähullujakin.

Kim Kannussaari
Suunnittelija, Miten puhua kannabiksesta -hanke
kim.kannussaari(a)ehyt.fi

 
Kim Kannussaari
EHYT ry