Olet täällä

Lapsella on oikeus verkkopalveluihin

25.11.2015
Lapsilla on oikeus turvallisiin verkkopalveluihin. Mediataitojen opettelu yhdessä vanhempien kanssa luo pohjaa omatoimiselle turvalliselle seikkailulle sosiaalisessa mediassa.
Vanhempien tehtävänä on varmistaa, että seikkailu sujuu turvallisesti.

Lapsen sosiaalisen median käyttö mietityttää monia vanhempia. Monet verkossa tapahtuvat ilmiöt ovat vanhemmille vieraita ja ehkä pelottaviakin. Jos oma asenne sosiaalista mediaa kohtaan on kielteinen, kannattaa pohtia mistä se johtuu. Sosiaalinen media ei ole yksinään hyvä tai paha, mutta tosiasia on, että se on osa tätä päivää. Aikoinaan radion kuuntelun tiedettiin tuhoavan nuorison, sen jälkeen syynä oli televisio.

Jos tietokoneen, älypuhelimen tai tablettilaitteen käytössä ilmenee ongelmia, voi tuntua helpolta ratkaisulta kieltää laitteiden käyttö kokonaan. Monesti kuulee myös käsitteen ruutuaika, joka ei itsessään kerro lapsen sosiaalisen median käytöstä mitään. Tiettyä aikarajaa tärkeämpää on huomioida kokonaiskuva lapsen elämästä. Jos koulunkäynti sujuu, lapsella on harrastuksia, hän ulkoilee ja tapaa kavereita, ei ole syytä huoleen. Ymmärtämällä sosiaalisen median hyödyt ja haitat, vanhempi tukee myös lastaan oppimaan ne.

Sosiaalinen media on monelle lapselle tärkeä suhteiden solmimisen ja ylläpitämisen paikka. Sen kautta voi saada ystäviä ja löytää samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä. Palveluissa seurataan lisäksi omia idoleita, jotka ovat nykypäivän mielipidevaikuttajia. Erilaisten keskustelujen seuraaminen opettaa argumentoimaan ja kehittää arvoja ja asenteita. Vanhempien tehtävänä on tunnistaa ne palvelut, joissa oma lapsi liikkuu, koska jokaisella palvelulla on omat käyttöehdot, ikärajat ja toimintakulttuurit. Juttele lapsesi kanssa siitä, mitä eri palveluissa on luvallista ja hyvä tehdä. Alakouluikäisille on myös omia sosiaalisen median palveluita, joissa moderointi (esimerkiksi kiusaamiseen puuttuminen, palvelun aukioloajat, kiellettyjen sanojen lista ym.) on tarkempaa.

Moni vanhempi saattaa pelätä, että lapsi joutuu nettikiusaamisen kohteeksi. Kiusaamista netissä ovat esimerkiksi pilkkaavat tai uhkaavat viestit, juorujen levittäminen, toisen tiedoilla esiintyminen sekä ryhmän tai keskustelun ulkopuolelle jättäminen. Joskus vanhemmat pohtivat ratkaisuna laitteiden käytön rajoittamista, mutta laitteen vieminen kiusatulta ei ole ratkaisu, vaan rangaistus. Voit puuttua kiusaamiseen esimerkiksi sivuston ylläpitäjien, nettipoliisin, kiusaajan itsensä tai hänen huoltajiensa kautta. Nettikiusaaminen voi olla lähtöisin koulusta, jolloin se on helpointa selvittää siellä.

Tiedon, viihteen ja yhteydenpidon lisäksi lähes jokainen lapsi kohtaa netissä pelottavia, seksuaalisia tai järkyttäviä mediasisältöjä joko tahtomattaan tai tarkoituksella. Puhu asiasta lapsen kanssa jo etukäteen. Turvallinen keskustelu jossa lasta ei syyllistetä mahdollistaa, että lapsi kertoo sinulle mitä kaikkea hän on netissä kohdannut ja keiden kanssa siellä jutellut. Keskustelut ovat aikuiselle mahdollisuus oppia uutta!

Lapselle on tärkeää, että aikuiset osallistuvat heidän elämäänsä, johon myös verkkopalvelut tiiviisti nivoutuvat. Pelkoa enemmän tarvitaan ennakkoluulottomuutta, yhdessä uuden opettelua sekä kykyä kuunnella.

Maarit Nyqvist
Verkkopedagogi
maarit.nyqvist(a)ehyt.fi

Verkkotyön yksiköltä ilmestyy marraskuun loppuun mennessä kasvattajille suunnatut huoneentaulut: Sosiaalinen media ja lapset sekä Sosiaalinen media ja nuoret. Huoneentaulut tarjoavat käytännön vinkkejä ja ohjeita keskustelun tueksi. Huoneentaulut ilmestyvät suomen lisäksi ruotsin kielellä.

 
Maarit Nyqvist
EHYT ry