Olet täällä

Laki selkeyttäisi vapaaehtoistoimintaa

11.01.2018
Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Leo Straniuksen mielestä vapaaehtoistoiminnan sääntöjä pitäisi selkeyttää ja vapaaehtoistyön tekemistä helpottaa.

Aloitit Kansalaisareenan toiminnanjohtajana lokakuussa. Mitkä asiat ovat päällimmäisinä työpöydällä?

Ensi töikseni pääsin lokakuussa kansainvälisen vertaistuen päivän viettoon. Joulukuun alussa nimetään vuoden vapaaehtoinen ja järjestetään vapaaehtoistoiminnan messut. Lisäksi käynnistämme järjestön uuden strategian valmistelun.

Työttömänä voi tehdä vapaaehtoistyötä menettämättä työttömyysetuutta. Millaisissa tilanteissa syntyy eniten rajanvetoa?

Rajanveto on vaikeaa ja käytännöt ongelmallisesti vaihtelevia. Oleellista on se, millainen työnkuva on kokonaisuudessaan ja missä yhteisössä on vapaaehtoisena. Jos myy kahvia koko päivän ja vastaa siinä ohessa vaikka käteiskassasta, tilityksistä ja kaikesta kahvin myyntiin liittyvästä ja saa siitä palkkaa, on samaan aikaan kahvia vapaaehtoisena myyvän toimenkuvan oltava rajatumpi. Mutta jos vapaaehtoisella kahvin myyjällä on laaja toimenkuva, mutta kukaan ei ole koskaan siinä yhteisössä sillä toimenkuvalla saanut palkkaa, kyse on edelleen vapaaehtoistyöstä, jos hän toimii vapaaehtoisena. Yrityksessä ei voi tehdä vapaaehtoistyötä menettämättä työttömyysetuutta. Poikkeuksena ovat yhteiskunnalliset yritykset.

Entä jos vapaaehtoista motivoisi pieni korvaus?

Varmasti monia motivoisi pieni korvaus. Silloin kyse ei kuitenkaan enää olisi vapaaehtoistyöstä. Jos palkkiona annetaan säännöllisesti pientä, muuta kuin suoraan kuluista aiheutuvaa korvausta, syntyy verottajan tulkinnan mukaan työsuhde. Tällä hetkellä jopa säännöllisesti aterian ilmaiseksi tarjoaminen palkkana vapaaehtoistyöstä katsotaan verottajan mukaan verotettavaksi tuloksi.

Missä tapauksissa vapaaehtoinen voi menettää työttömyystuen?

Esimerkiksi jos tekee vapaaehtoistyötä yritykselle. Viranomaisten sääntöjä pitäisi selkiyttää ja vapaaehtoistyön tekemistä helpottaa.

Miten paljon ja millaisiin asioihin Kansalaisareena pystyy vaikuttamaan mm. eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kautta?

Pyrimme vaikuttamaan lainsäädäntöön, joka on nyt vapaaehtoistyöntekijän kannalta erittäin sirpaleinen ja vaikeasti hahmotettava. Suomeen tarvittaisiin vapaaehtoistoiminnan laki, jotta tilanne selkiytyisi.

Kansalaisareena on pystynyt vaikuttamaan siihen, että vapaaehtoistyön arvostus on kasvanut ja sen merkitys kansalaistoiminnan kivijalkana ymmärretään huomattavasti aiempaa paremmin. Lisäksi olemme saaneet aikaan sen, että oikeusministeriön demokratiaosastolla on nyt valtioneuvoston tasolla koordinaatiovastuu vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä.

Lainsäädäntöä ja esimerkiksi ohjeistuksia on koottu sivuille www.demokratia.fi/tietotori/vapaaehtoistyo

Teksti Marjo Tiirikka. Kuvat Heikki Tuuli ja Jyrki Salmi (on Visualhunt). Juttu on julkaistu uusimmassa EHYT Teema -lehdessä 12, jonka aiheena on vapaaehtoisuus.