Olet täällä

Kuntavaaliehdokkaat: A-oluen tuominen kauppoihin lisäisi kulutusta

09.02.2017
Yli puolet Suomen ASH ry:n selvitykseen haastatelluista kuntavaaliehdokkaista arvioi, että vahvojen alkoholijuomien tulo kauppoihin lisäisi kuntalaisten alkoholin kulutusta. - Kunnilla ei ole varaa niihin kustannuksiin, joita suunnitelluilla alkoholipoliittisilla päätöksillä väistämättä on, toteaa toiminnanjohtaja Mervi Hara.

Suomen ASH ry:n Kantar TNS Oy:llä teettämän selvityksen mukaan hieman yli puolet kuntavaaliehdokkaista uskoo, että vahvempien alkoholijuomien tulo myyntipisteisiin lisäisi kuntalaisten alkoholin kulutusta. Haastatelluista 52 prosenttia on tätä mieltä. 43 prosenttia arvioi, että muutoksella ei olisi vaikutusta alkoholin käyttöön ja neljä prosenttia arvelee, että muutos vähentäisi alkoholin kulutusta. 

Hallituksen kaavailujen mukaan kaupoissa, kioskeissa ja huoltamoilla myytävien alkoholijuomien enimmäisvahvuus nostettaisiin nykyisestä 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin. 

Kokoomuksen kuntavaaliehdokkaista peräti joka viides uskoi, että nykyistä vahvempien alkoholijuomien tulo kauppoihin hillitsisi kulutusta. Keskustan ehdokkaista näin ajatteli kuusi prosenttia.

Muista puolueista ei tässä selvityksessä löytynyt vastaajia, joiden mielestä uudistuksella olisi alkoholin käyttöä hillitseviä vaikutuksia. Enemmistö Vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton ehdokkaista katsoi, että uudistus lisäisi alkoholin kulutusta.

- Vaikka otos on pieni, se antaa viitteitä siitä, että kuntavaaliehdokkaat ymmärtävät eduskunnassa tehtyjen päätösten vaikutukset kuntien arkeen. On kuitenkin hämmästyttävää, että yli 40 prosenttia vastaajista ei nähnyt saatavuuden ja kulutuksen välistä yhteyttä. Ilmeisesti tieto siitä, että alkoholin tarjonta lisää kulutusta, ei ole tavoittanut kaikkia kuntavaaliehdokkaita, huomauttaa Suomen ASH:n toiminnanjohtaja Mervi Hara.

- Kunnilla ei ole varaa niihin inhimillisiin ja taloudellisiin kustannuksiin, joita suunnitelluilla alkoholipoliittisilla päätöksillä väistämättä on, Hara jatkaa.

Hara pitää selvänä sitä, että sote-uudistuksella tavoitellut säästöt hukataan, jos alkoholilain kokonaisuudistus toteutuu nyt ehdotetussa muodossa.

- Ei ole kestävää tai kansantalouden kannalta järkevää tehdä toisella kädellä yhdensuuntaisia päätöksiä ja kumota ne toisella. Vahvojen juomien tuominen kauppoihin olisi yksi keskeinen, alkoholin kokonaiskulutusta, kustannuksia ja terveyshaittoja lisäävä päätös, Hara sanoo. 

Ehkäisevä päihdetyö kannattaa

Lähes puolet, 47 prosenttia vastaajista, arvioi, että ehkäisevää päihdetyötä ei oteta riittävästi huomioon kunnan päätöksenteossa. Vastaajista 72 prosenttia olisi valmis ohjaamaan kunnan budjetista lisää varoja lasten ja nuorten päihteiden käytön ehkäisyyn. Myös ehkäisevän päihdetyön tehostaminen kunnan eri hallinnonalojen yhteistyötä tiivistämällä sai kannatusta yli puoluerajojen. 

- Vaikka vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy tulevaisuudessa kunnilta maakunnille, iso osa alkoholihaittojen vähentämiseen tähtäävistä ja muista ehkäisevän päihdetyön tehtävistä säilyy edelleen kunnissa.

- Noin puolet kuntalaisten terveyseroista selittyy alkoholin ja tupakan käytöllä. Toivottavasti valtuutetut muistavat myös vaalien jälkeen, että alkoholihaittojen ja tupakoinnin vähentäminen kannattaa, myös taloudellisesti, Mervi Hara sanoo.

Kantar TNS Oy (aik. TNS Gallup Oy) kartoitti Suomen ASH ry:n toimeksiannosta kuntavaaliehdokkaiksi lupautuneiden käsityksiä mm. alkoholilain uudistuksesta. Kyselyyn haastateltiin 12.-17.1.2017 yhteensä 100:aa siihen mennessä ehdokkuutensa julkistanutta henkilöä eri puolueista, eri puolilta maata.