Olet täällä

Kuinka juomiskulttuuri muutetaan?

25.06.2015
EHYT ry:n Antti Maunu lämmittelee EHYT Järjestö -lehden tuoreessa numerossa SuomiAreenaa varten. Mistä humalajuomisen paheksumisessa on kyse? Maunu on mukana EHYT:n SuomiAreenassa järjestämässä keskustelutilaisuudessa "Puhetta alkoholista ilman kukkahattutätejä" 17.7.

Julkisessa keskustelussa ollaan suhteellisen yksimielisiä siitä, että suomalaista juomiskulttuuria pitäisi muuttaa. Tämä kertoo, että yhteiskunnassa vallitsee ymmärrys nykyisten juomatapojen haitoista. Ei se viinan juominen lopulta niin hyvää tee, vaikka sen ostamisen ja myymisen puolesta lyödään välillä rumpua.

Mutta miten juomiskulttuuria pitäisi muuttaa? Monet osoittavat "perinteistä" humalajuomista, alkoholin runsasta ja harvoin toistuvaa nauttimista, jossa ylitetään arjen normeja. Vastaavasti "eurooppalaisia" tai ”moderneja” juomatapoja, joissa alkoholia nautitaan vähän osana jokapäiväistä elämää, pidetään tavoittelemisen arvoisina, kulttuurisen muutoksen esikuvana.

Kuitenkin alkoholihaittoja ilmenee myös ns. Euroopassa. "Suomalainen" humalajuominen tuottaa akuutteja haittoja kuten onnettomuuksia, tapaturmia ja väkivaltaa. "Eurooppalainen" arkitissuttelu taas tuottaa kroonisia haittoja, kuten sisäelinvaurioita ja syöpiä. Sitä paitsi viime vuosikymmeninä suomalaiset juomatavat ovat eurooppalaistuneet ja eurooppalaiset juomatavat suomalaistuneet. Niin meillä kuin muualla harrastetaan sekä humala- että arkijuomista. Samoin molempien juomatapojen haittoja esiintyy niin meillä kuin muualla.

Humalajuomisen kritiikissä onkin kyse enemmän moraalista kuin lääketieteestä. Humalajuomista vastustetaan usein juuri siksi, että se rikkoo arkea. Tämän ajattelun juuret yltävät vuosisatojen taakse, protestanttisperäiseen etiikkaan, joka korostaa arkielämän tärkeyttä ja pitää pahana pyrkimyksiä rikkoa sitä humaltumalla tai muutenkaan. Vastaavasti arkijuomisen hyväksyttävyys tulee siitä, että se on osa arkea ruokaillessa, tv:n äärellä tai konserttien väliajoilla. Juoda saa, kunhan ei tee mitään tyhmää, riko arjen asetelmia – eli kännää. Tämä ajattelu on vahvistunut suuresti 1960-luvulta alkaen.

Tähän nähden on yllättävää, että TNS Gallupin tuoreen kyselyn mukaan suomalaiset pitävät yhä kunnon känniä kerran kuussa varsin kohtuullisena. Tämä kertoo, että suomalaisille alkoholi ei kuulu jokapäiväiseen elämään. Se kertoo myös humalajuomisen sisäänrakennetusta moraalista. Humalajuominen suojelee arkea viedessään alkoholin siitä mahdollisimman kauas. Humalakulttuuriin kuuluu siis myös sisäistä säätelyä ja rakentavia piirteitä, ja siksi se pitää pintansa.

Tämä tuo uuden kierteen keskusteluihin alkoholikulttuurista ja sen muuttamisesta. Toki humalajuomista voi kritisoida ja viininsiemailua puolustaa, mutta perusteluissa on syytä olla rehellinen. Olkoon keskustelu keskustelua: ei absoluuttisen totuuden etsimistä, vaan erilaisten mielipiteiden ristivalotusta. Emme voi muuttaa kulttuuria, jos emme ymmärrä sitä, eikä juomiskulttuuri kehity ellei siitä keskustelemisen kulttuuri kehity.

 

 

 

Puhetta alkoholista ilman kukkahattutätejä -paneeli SuomiAreenassa 17.7.
 
EHYT ry:n keskustelutilaisuus ”Puhetta alkoholista ilman kukkahattutätejä” käydään perjantaina 17.7. klo 12.15-13.30 Puuvillanpuistikossa Kokemäen joen rannalla.
 
 

Mikä suomalaisessa alkoholikulttuurissa on hyvää, mitä pitäisi muuttaa? Eroaako miesten ja naisten alkoholikulttuuri toisistaan? Mikä on kohtuullista alkoholinkäyttöä?

Aiheesta keskustelevat kansanedustaja Juhana Vartiainen, Pienpanimoliiton puheenjohtaja Mika Heikkinen, näyttelijä Antti Reini, A-klinikkasäätiön päihdelääkäri Kaarlo Simojoki ja EHYTin asiantuntija, biletohtori Antti Maunu. Tilaisuuden juontaa toimittaja Tuomas Enbuske.

Avainsanat: 
Alkoholi alkoholikulttuuri
 
Antti Maunu