Olet täällä

Kartoita kohderyhmä ja laadi hyvä viesti – vältä tanskankielinen juliste

03.12.2012
Lähtökohta on, että valistusmateriaalin tuottaminen perustuu aina tarpeeseen. Tarvelähtöinen prosessi voi mennä vaikkapa näin:

Viimeisin kouluterveyskysely on osoittanut, että paikkakunnan nuoret ovat alkaneet nuuskata hälyttävän paljon. Kunta ja järjestöt päättävät yhdistää voimansa ja tehdä asialle jotain. Ilmenee, että opettajat ja muut lasten ja nuorten parissa toimivat ammattilaiset haluavat tietää, miksi nuoret käyttävät nuuskaa ja kuinka heidän käyttäytymiseensä voisi vaikuttaa. Työkaluksi toivotaan muun muassa julistetta. Ehkäisevän päihdetyön järjestö päättää huolehtia siitä, että ammattilaisille tuotetaan ajankohtainen tietopaketti toivotussa muodossa. Se antaa ammattikasvattajille ajantasaisia käytännön työkaluja lasten ja vanhempien parissa tehtävään valistustyöhön.

Kiitollisina saamastaan taustatiedosta valistuksen ammattilaiset panevat päänsä yhteen ja ryhtyvät vastaamaan kentän tarpeeseen. Kokoonnutaan, keskustellaan, harkitaan, karsitaan. Työtunteja kuluu.  Lopputuloksena syntyy muun muassa toivottu nuuskajuliste. Käsissämme on uusi valistusmateriaali, jonka voimme viedä sinne, missä sitä tarvitaan.

Ja näin tapahtuu. Juliste otetaan käyttöön messutapahtumassa paikkakunnalla, jossa nuuskan käyttö on koettu ongelmaksi. Julistetta jaetaan erityisesti opettajille ja muille lasten ja nuorten parissa toimiville ammattilaisille. Järjestössä ollaan tyytyväisiä siitä, että on voitu tulla vastaan tässä tilanteessa. Järjestö toivoo myös tuoreeltaan palautetta uudesta tuotteesta. Palaute julisteesta ja sen viestistä on kuitenkin jossain määrin ennakoimaton: miksi tässä on tanskaa?

Prosessia arvioidessa voi todeta, että itse oppaiden tuottaminen on helppoa. Ehkäisevän päihdetyön asiantuntijat tekevät niitä tarvittaessa liukuhihnalta. Opas ei kuitenkaan toimi työkaluna, ellei kohderyhmää oikeasti tunneta ja ymmärretä. Tämä on yksi alalla muodikkaaksi tulleen sosiaalisen markkinoinnin perusperiaatteista. Ei riitä, että teemme kohderyhmän kanssa yhteistyötä. Meidän tulee asettua heidän saappaisiinsa ja nähdä, millainen materiaali tavoittaisi heidät. Onnistunut valistusmateriaali aidosti vaikuttaa asenteisiin.

Pääviestin löytäminen on tärkein tekijä, jolla kohderyhmä saadaan mukaan yhteiseen missioon. Viestin tulee olla selkeä ja tiivis ja sen tulee avautua helposti. Ei haittaa, jos se tuottaa myös mielihyvää ja tuntuu kivalta.

Ehkäisevän päihdetyön valistuksen ydin ei ole – eikä toivottavasti ole koskaan ollutkaan – sen fyysinen muoto. Lehtinen voi toimia, jos viesti toimii. Tosin lehtisiäkin on tuotettu määrällisesti niin monenkirjavaa sorttia, että muoto on kärsinyt inflaation.

Kokemuksia käsiin jääneistä esitteistä ja oppaista lienee kaikilla järjestöillä. Eri ammattiryhmissä tarvitaan kuitenkin edelleen painettua materiaalia. Valistajien tulee malttaa tehdä huolellisempaa taustoitusta ja syventyä asioiden näkemiseen kohderyhmän silmin. Kannustakoon meitä tähän tanskankielinen juliste – Ällöburger.

Tuula Sundman työskentelee kohtaavan työn päällikkönä Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:ssä.