Olet täällä

Juomakulttuurin muutos aiheena Päihdepäivillä

15.04.2015
Suomalainen ei sylje lasiin. Ei tippa tapa ja ämpäriin ei huku. Mitä hauskat lausahdukset kertovat suomalaisesta alkoholikulttuurista? Hyvinkin paljon.
 Suomalainen alkoholinkäytön tapa on humalahakuinen eivätkä alkoholiin liittyvät ongelmat näytä hoituvan pois itsestään. Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana suomalaisten juominen on lisääntynyt ja se on tullut entistä säännöllisemmäksi.

Alkoholikulttuuri elää jatkuvassa muutoksessa. Kulttuuriin ovat vaikuttaneet suuret yhteiskunnalliset muutokset, kuten suuri muuttoliike maalta kaupunkeihin ja ihmisten elintason nousu. Siinä missä Suomen historia tuntee ajan, jolloin alkoholilla on ollut kielletty rooli yhteiskunnassa, on nyt siirrytty lähes toiseen ääripäähän – alkoholinkäytöstä on tullut osa arkipäivää, eikä se ole enää vain juhlaan yhdistettävä ylellisyys. Lisääntynyt alkoholinkulutus näkyykin erityisesti työssäkäyvissä suomalaisissa: heistä peräti viidenosa juo niin paljon, että määrä ylittää alkoholin riskikäytön rajan. Keskimäärin jokainen suomalainen käyttää alkoholia 11,6 litraa vuodessa. Kulutus on laskettu 100 prosenttisena alkoholina, jokaista suomalaista kohti. Vertailun vuoksi – Ruotsissa kulutus on 9,9 litran vuositasolla kun vähiten juovassa Pohjoismaassa Norjassa alkoholia käytetään 7,7 litraa.

Miten nykyiseen kulutustasoon on oikein päästy?

Vastaus on yksinkertainen: juomatapoja muuttamalla. Vielä 1960-luvulla valtaväestö piti viinilasia kädessään vain juhlissa. Tämä näkyi luonnollisesti myös matalana alkoholinkulutuksena. Samalla kun alkoholinkulutus oli matalaa, aiheutui kansan juomisesta vain vähän kielteisiä seurauksia. Vuosi 1969 oli merkittävä vuosi nuorten juomisen näkökulmasta. Keskiolut vapautettiin tuolloin myytäväksi elintarvikeliikkeisiin. Samalla myös alkoholin ostoikärajaa alennettiin. Toimien seurauksena nuorten ja erityisesti nuorten poikien alkoholinkäyttö lähti merkittävään kasvuun.

Mikä on alkoholikulttuurin tulevaisuus?

Suomalaisten juomisesta puhuttaessa on tärkeää muistaa, ettei alkoholikulttuuri kehity tyhjiössä. Päinvastoin, jokainen meistä on määrittämässä miltä juomiskulttuurin tulevaisuus näyttää. Jatketaanko nykyisellä tiellä, jossa alkoholinkäyttö tulee entistä vahvemmin osaksi arkeamme vai siirrämmekö alkoholinkäyttöämme juhlatilanteisiin? Mikäli alkoholinkulutuksessa palattaisiin 1990-luvun tasolle, vältettäisiin monet nykyisistä kansanterveyden rasitteista. 1990-luvun tasolla suomalaiset joisivat noin viidenneksen nykyistä vähemmän. Tämä voisi hyvin olla tavoite, johon suomalaisten on mahdollista päästä varsin pienillä, arkisilla muutoksilla.

 

Päihdepäivät järjestetään 19.-20.5.2015 Helsingin Kulttuuritalolla.

 
EHYT ry