Olet täällä

Hölmöläisten matematiikkaa – myytti 300 miljoonan menetetyistä verotuotoista

22.01.2015
THL:n johtava asiantuntija Esa Österberg osoittaa tuoreessa blogissaan, miten hölmöjä argumentteja alkoholipoliittisessa keskustelussa voi käyttää, ilman että siihen kukaan – järjestöt, media, päättäjät – puuttuvat.

Suomalaisessa alkoholikeskustelussa puhutaan paljon viinarallista. Usein toistettu kommentti liittyy siihen, kuinka ”300 miljoonaa verotuottoja valuu Suomesta Viroon”. Ajatus perustuu siihen, että jos suomalaiset ostaisivat Suomesta sen alkoholin, jonka nyt ostavat Virosta tai muualta, alkoholiveroa kertyisi Suomessa 300 miljoonaa enemmän.

Ratkaisuna tähän ongelmaan esitetään tavallisesti veronalennusta. Näin teki esimerkiksi Panimoliitto 9.1.2015 tiedotteessaan. Liitto ehdotti Suomen alkoholiveron muuttamista kilpailukykyiseksi Viron kanssa. Ehdotus kuulostaa ensi kuulemalta järkevältä. Valitettavasti Esa Österbergin esittämät laskelmat kertovat, että ajatus on tosiasiassa älytön.

Suomalaiset ostavat Virosta viinaa siksi, että Virossa viina on paljon halvempaa kuin Suomessa. Jos sitten suomalaisen alkoholin hinta pitäisi saada niin edulliseksi, että sitä ei kannattaisi Virosta hankkia, verotusta pitäisi laskea aika paljon. Tämä myös siksi, että niin kauan kuin yleinen palkka- ja hintataso on Virossa merkittävästi Suomea alempi, Virossa myytävä viina olisi todennäköisesti halvempaa kuin Suomessa, vaikka alkoholivero olisi molemmissa maissa täsmälleen sama. No mitä sitten tapahtuu verotuotolle, kun verotus kevenee? Verotuotto pienenee. Jos siis alkoholiveroa Suomessa ruvetaan keventämään menetetyn 300 miljoonan kotiuttamiseksi, ollaan hölmöläisten peitonteossa.

”Kilpailukykyinen” verotus maksaisi Suomelle miljardin

Österbergin laskelma kertoo, että nykyisellä kulutustasollamme alkoholiveron laskeminen Suomessa Viron tasolle – siis lähes 75 prosentilla – leikkaisi alkoholiveron tuottoja noin miljardin. Tämä johtuu siitä, että alennettu vero tietysti maksettaisiin kaikesta alkoholista, ei vain siitä määrästä alkoholia, jota ei enää tuotaisi ulkomailta vaan ostettaisiin Suomesta.

Miljardi euroa olisi aika iso tuki yhteiskunnalta alkoholialojen toimintaedellytyksiin. Koska alkoholin hinta tutkitusti vaikuttaa varsin suoraan kulutukseen, alkoholinmyynti saisi tästä hyvän vauhdittajan.

Österberg arvioi, että tämän mittakaavan veronalennuksella alkoholin kulutus voisi nousta jopa neljänneksen. Kulutuksen kasvun myötä verotuottojakin kertyisi jonkin verran lisää, mutta nettovaikutus olisi nykyiseen nähden edelleen noin miinus 700 miljoonaa, ei siis plus 300, kuten Panimoliiton tiedotteessa ajatellaan. Tämän lisäksi päihdehaittojen välittömät kustannukset kasvaisivat tuolla kulutuksen lisäyksellä arviolta muutaman sata miljoonaa. Lisäksi tietysti välillisten kustannusten kasvu – sairauspoissaolot, työkyvyttömyys, tuotannonmenetykset – joita Österberg ei laskelmissaan arvioi lainkaan.

Tiivistettynä: ”300 miljoonan saamatta jääneen” veroeuron kotiuttamiseksi tehty veroale maksaisi suomalaiselle yhteiskunnalle noin miljardin, välillisten kustannusten myötä jopa enemmän.

Entä jos kevennettäisiin vähän vähemmän…?

Totta kai veroale voisi olla pienempikin. Silloin viinaa Virosta tuotaisiin vähän vähemmän ja veroalen nettokustannukset olisivat vähän pienemmät. Yhtäkaikki alennus maksaisi Suomelle paljon rahaa. ”Viroon valuneita” verotuottoja ei voi palauttaa veronalennuksilla..

Toki veronalennuksen puolesta puhuvat toteavat tähän, että veronalennuksella olisi myönteisiä vaikutuksia alkoholia myyvien elinkeinoalojen elinvoimaisuutena ja työllistävyytenä. Niitä myönteisiä vaikutuksia pitäisi vain olla aika paljon maksamaan edes laskevia alkoholiverotuottoja, saati kulutuksen kasvusta seuraavia haittoja muulle suomalaiselle työelämälle ja kansantaloudelle. Hinnan, kulutuksen ja haittojen yhteys tunnetaan meillä ja maailmalla hyvin. Valitettavasti alkoholinmyyntiä lisäämällä ei Suomen taloutta elvytetä, vaikka se houkuttelevalta ajatukselta tuntuisikin.

Tämä on toki vain koko kansantalouden tasoista keskustelua. Yksittäiselle alalle, yritykselle tai esimerkiksi oluenharrastajalle veroalen vaikutukset voisivat olla hyvinkin myönteiset ja toivottavat. Mutta Esa Österbergin sanoin: Suomen valtiolla ei ole siihen varaa.

 Esa Österbergin blogi

 
Sari Aalto-Matturi
EHYT ry:n toiminnanjohtaja