Olet täällä

Eläkkeelle jääminen saattaa lisätä rahapelaamista

10.11.2017
Rahapelaaminen pitäisi ottaa aikaisempaa useammin puheeksi sote-palveluissa.

Rahapelaamisesta on tullut entistä suositumpaa, myös iäkkäiden keskuudessa. Samalla myös ikäihmisten peliongelma on kasvussa.* Tämän vuoksi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on julkaissut kolmen eläkeläisjärjestön kanssa oppaan, jossa on tietoa rahapelien toiminnasta. Opas on tarkoitettu eläkeläisten ja heidän läheistensä lisäksi myös sote-ammattilaisille.

”Toivomme, että sote-ammattilaiset voisivat ottaa rahapelaamisen puheeksi entistä useammin iäkkäiden kanssa. Oppaasta saa vinkkejä, miten toisinaan arkaluontoisesta asiasta voi puhua”, kertoo projektipäällikkö Tapio Jaakkola EHYTistä.

”Nyt eläkkeelle siirtyvä, suuri ikäluokka on se, joka on elänyt jatkuvasti kasvavan pelitarjonnan maailmassa.  Heidän keskuudessaan pelaaminen on entistä suositumpaa, jolloin riski peliongelmille kasvaa”, kertoo suurten ikäluokkien rahapelaamista tutkiva Riitta Matilainen ja Maria Heiskanen.

Matilaisen ja Heiskasen mukaan rahapeliongelmia voitaisiin ehkäistä entistä paremmin, jos kiinnitettäisiin enemmän huomiota elämän käännekohtiin: eläkkeelle jäämiseen ja esimerkiksi puolison kuolemaan.

”Tässä saman kokonaisen sukupolven rahapelaamista voisi verrata myös heidän alkoholinkäyttöönsä, joka voi jatkuessaan samalla tasolla ja samalla juomistyylillä kuin aiemmin aiheuttaa suuria ongelmia sukupolven vanhentuessa ja haurastuessa. Ihmisille olisi tärkeää kertoa suoraan, että eläkkeelle siirryttäessä käytettävissä olevan rahan määrä vähenee ja oma pelaaminen pitää suhteuttaa uuteen taloudelliseen tilanteeseen.” Matilainen toteaa.

”Jos eläkeläisen rahat ovat tiukalla, niin riski rahapeliongelmaan kasvaa. Niillä, joiden terveys reistailee, on muita enemmän peliongelmia. Toisaalta peliongelmista kärsivät eläkeläiset kokivat terveytensä huonommaksi kuin muut. Eli on vaikea sanoa, kumpi oli ensin”, Jaakkola sanoo.

Alkoholi tuttu juttu, rahapelaaminen ei

Suomessa on arviolta 124 000 rahapeliongelmaista, joiden tilanteesta kärsivät myös läheiset. Riskialttiisti rahapelejä pelaavia on noin 560 000.*

Rahapelaaminen on aihe, jonka puheeksiotto sote-palveluissa ei ole niin itsestään selvää kuin esimerkiksi alkoholin käytön. Näin kokevat esimerkiksi vantaalaisten mielenterveysyhteisöjen, Havurastin ja Myyrastin, ohjaajat. Matalan kynnyksen keskuksissa käy noin 60-90-vuotiaita, joilla on tai on ollut päihde- ja/tai mielenterveysongelmia.

”Havurastissa kävijät kertoivat, että missään palveluissa ei olla kysytty rahapelaamisesta. Ei terveyspalveluissa tai päihdepalveluissa, jonka asiakkaana nämä ihmiset ovat kuitenkin olleet jo vuosia”, kertoo Havurastin ohjaaja Marja Helvamo.
 

Helvamo ja hänen kollegansa ja Eveliina Haapa-aho ottivat rahapelaamisen puheeksi vapaaehtoisissa ryhmätapaamisissa tänä syksynä. Ikäihmisten vastaanotto oli ohjaajien mukaan myönteinen: kukaan ei tunnistanut pelaavansa liikaa, mutta suurin osa osallistujista piti tärkeänä, että pelaamisesta puhutaan. Ohjaajia yllätti, miten rahapeleistä puhuminen herätti ryhmäläiset miettimään omaa suhdetta riippuvuuksiin yleensä.

”Yhdessä ryhmässä koettiin, että mekanismi esimerkiksi alkoholiriippuvuuteen on samankaltainen”, kertoi Helvamo.

Helvamon ja Haapa-ahon mukaan rahapelaamisesta pitäisi puhua alati kasvavan eläkeläisten joukon kanssa. EHYTin ja kolmen eläkeläisjärjestön Eläke pelissä -oppaan he kokivat monipuoliseksi: oppaan avulla keskustelun aloittaminen oli helppoa.

”Ennen ryhmän alkua kukaan ei halunnut ottaa opasta mukaansa, mutta ryhmäkeskustelun jälkeen he kiinnostuivat aiheesta ja ottivat sen mukaan kotiinsa”, Helvamo sanoo.

* Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimus vuodelta 2015

Eläke pelissä, opas rahapelaamiseen