Olet täällä

BLOGI: Alkoholi on merkittävä työurien lyhentäjä, entä työikäisten suurin kuolinsyy?

21.10.2014
Alkoholikeskustelussa viime viikkoina on liikkunut paljon vääriä tietoja, puolitotuuksia ja tahallistakin trollausta. Moni kuvittelee, että vuodenvaihteessa sosiaalisessa mediassa ei uskalla enää kehua lempioluttaan.

Sekaisin ovat muiden muassa menneet alkoholimainonnan rajoitukset ja alkoholilain kokonaisuudistus, jota ei sitten tehtykään sekä mainostajien oikeudet ja kansalaisten oikeudet. Sananvapaus, holhous ja viski ovat paljon toistettuja sanoja. Tosiasiassa sananvapaus ei ole uhattuna eikä kansalaisten elämää muutenkaan olla rajoittamassa.

Vain alkoholin ulkomainonta ja sosiaalisessa mediassa tapahtuva mainonta loppuvat vuoden vaihteessa.

Kansalaisten hämmennys ja tuohtumus on aitoa. Ikävää on, että tuota tuohtumusta on nostatettu arveluttavin keinoin.

 ***

Kun kritisoi keskustelun hämmentäjiä vääristä ja harhaanjohtavista tiedoista, on erityisen tärkeää, ettei itse sorru sellaisiin edes vahingossa. Yhdestä EHYT ry:n esittämästä argumentista on järjestöämme haastettu kuluneen viikon aikana sosiaalisessa mediassa. Tiedotteessaan 13.10.2014 EHYT toteaa, että alkoholi on työikäisten merkittävin kuolinsyy. Tämä viesti on kulkenut mukana järjestömme materiaaleissa aikaisemminkin. Tiedon lähteenä ovat olleet mm. Tilastokeskuksen katsaukset, joissa alkoholi oli vuosina 2006-2009 sekä vuonna 2011 työikäisten yleisin kuolinsyy. Tuoreimmassa, vuotta 2012 koskevassa tilastossa alkoholi oli kolmen kärjessä kasvaimien ja verenkiertoelinsairauksien jälkeen. Tuona vuonna suoraan alkoholiin kuoli 1484 työikäistä.

Oliko EHYT ry sitten väärässä väittäessään, että alkoholi on työikäisten merkittävin kuolinsyy? Tavallaan oli. Tavallaan ei. Kun kaikki kasvaimet ja kaikki verenkiertoelinsairaudet lasketaan yhteen, alkoholi oli vuonna 2012 kolmanneksi suurin kuolinsyy. Näin tilastointi on nyt tehty, ja siihen on hyvät perusteet.

Usein vertailukohtana ovat kuitenkin olleet kasvainten ja verenkiertoelinten sijaan rintasyöpä ja sepelvaltimotauti, jotka ovat tavallisimpia yksittäisiä työikäisten kuolemia aiheuttavia sairauksia. Naisten tavallisimpaan syöpään, rintasyöpään, kuoli vuonna 2012 yhteensä 325 ja alkoholiin 329 työikäistä naista. Sepelvaltimotautiin puolestaan kuoli vuonna 2012 yhteensä 964 ja alkoholiin 1155 työikäistä miestä. Tässä yksityiskohtaisemmassa vertailussa alkoholi on siis valitettava ykkönen.

On vielä hyvä huomata, että alkoholi on välillisesti taustalla hyvin monessa muussa kuolemassa. Esimerkiksi rintasyövän riskin on havaittu kasvavan jo hyvin pienillä päiväannoksilla. Iso osa alkoholiin liittyvistä kuolinsyistä on erotettavissa kuolemansyyrekisteristä, mutta valitettavasti lukuja on julkaistu harvakseltaan. Vuonna 2005 tällaisia kuolemia oli 1500. Alkoholikuolemien luokittelu on esitelty hyvin THL:n julkaisussa Alkoholi Suomessa - kulutus, haitat ja politiikkatoimet.

 ***

Niputtamisessa ja kuolinsyiden erottamisessa on tietysti paljon ongelmia. Jos esimerkiksi rintasyöpä erotetaan muista syövistä, onko oikein, että eri alkoholisairaudet niputetaan kaikki yhteen? Tavallaan se on loogista, mutta ehdottomasti myös kritisoitavissa. EHYT ry onkin päättänyt tarkentaa ilmaisuaan, jotta jatkossa keskustelua voidaan käydä mieluummin itse asiasta kuin ilmaisusta. Alkoholi on merkittävä työikäisten kuolinsyynä ja työurien lyhentäjänä. Esimerkiksi maailman terveysjärjestö WHO asettaa Suomen viisiportaisen luokituksen ylimpään haittaluokkaan tarkasteltaessa alkoholiehtoisten kuolemien määrää.

Keväällä 2014 yritysjohtajille tehdyn kyselyn mukaan päihdehaittoja oli havaittu valtaosassa yrityksistä. Mitä isompi yritys, sen todennäköisemmin siellä oli törmätty myös alkoholihaittoihin. Tyypillisimmin nuo haitat olivat krapulapoissaoloja, mutta myös työkyvyttömyyttä, tuotannonmenetyksiä, laatuongelmia. Yritysjohtajien viesti oli selvä: päihdehaitat ovat taloudellisesti iso ongelma yrityksille, ja niille pitäisi tehdä jotain. 

Alkoholi on surullinen piste suomalaisessa työelämässä. Alkoholi on merkittävä suomalaisten työuria lyhentävä tekijä, joka näyttäytyy vahvana taustatekijänä työikäisten suomalaisten kuolemien ja työkyvyttömyyden taustalla. On outoa, että työurien pidentämistä on helpompi lähestyä eläkeiän nostamisen kuin alkoholihaittojen vähentämisen kautta. Erityisen surullista on, jos alkoholikuolemat näyttäytyvät numeroina, joita keskustelussa vähätellään. Jokainen alkoholiehtoinen kuolema on vältettävissä oleva kuolema.

 

Sari Aalto-Matturi

EHYT ry, toiminnanjohtaja

sari.aalto-matturi(a)ehyt.fi

Avainsanat: 
Alkoholi työikäiset.
 
Sari Aalto-Matturi
EHYT ry:n toiminnanjohtaja