Rodeo

Olet täällä

Kuunnellaan nuoria ja puretaan eriarvoisuutta

22.03.2018
Nuorisobarometri julkaistiin tällä viikolla. Keskusteluun nousivat erityisesti köyhyys sekä sen vaikutus lasten myöhempiin elämänpolkuihin, esimerkiksi koulutusvalintoihin tai paremminkin koulutusmahdollisuuksiin.

Nuorisobarometri kertoo, että joka 10. nuori on joutunut keskeyttämään opiskelun rahan puutteen vuoksi ja raha on vaikuttanut opintovalintoihin 20 % nuorten kohdalla.

Ehkäisevän päihdetyön kannalta tämä on merkittävä yhteiskunnallinen kehityskulku, sillä köyhyys on syvästi sidoksissa päihteiden käyttöön. Päihteidenkäytön kasaantuminen Suomessa näkyy muun muassa siinä, että vähän koulutettujen lapsilla humalajuominen on yleisempää. Myös ammattiin opiskelijoilla on lukiossa opiskelevia huomattavasti suurempi riski tupakointiin ja humalajuomiseen.

Valoisa puoli tässä on se, että siihen voidaan puuttua. Hyvällä ehkäisevällä työllä voidaan ehkäistä paitsi päihteidenkäyttöä, myös muuta riskikäyttäytymistä ja syrjäytymistä laajasti. Esimerkiksi Gene Brody kollegoineen havaitsi, että vaikka lapsuuden aikana koettu köyhyys oli kytköksissä aivojen kehitykseen ja sitä kautta aikuisiän masennukseen ja tupakointiin, niin perhetaitoja tukevalla ohjelmalla tätä yhteyttä saatiin katkaistua.

Samoin tiettyjen kouluohjelmien (kuten esim. Good Behaviour Game) on todettu paitsi vähentävän päihteidenkäyttöä, myös tukevan nuorten positiivista osallistumista niin koulussa kuin myöhemmin koko yhteiskunnassa.

Ehkäisevällä (päihde)työllä voidaan osaltaan katkaista ylisukupolvista syrjäytymisen kierrettä. Se tarjoaa konkreettisia tutkimukseen nojaavia työkaluja eriarvoistumiseen puuttumiseen, mitä professori Juho Saaren johtama eriarvoistumistyöryhmäkin on tällä viikolla peräänkuuluttanut.

Köyhyys ei vaikuta koulutusvalintoihin ainoastaan sillä ilmeisimmällä tavalla, eli esimerkiksi lukio-opiskelun edellyttämien oppimateriaalimaksujen kautta. Köyhyys vaikuttaa perustavanlaatuisesti lapsen koko kehitykseen, jopa aivojen kehitykseen, kuten aiemmin jo todettiin.

Eriarvoistumisen kierteen katkaisuun pyritään myös EHYTin Päihdeilmiö ja Ryhmäilmiö ammatillisiin oppilaitoksiin -hankkeessa, joka on osa hallituksen Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta -kärkihanketta. EHYT juurruttaa hankkeessa yhteisöllisyyttä vahvistavan ennaltaehkäisevän päihdetyön toimintamallia osaksi ammatillisten oppilaitosten toimintaa ja pyrkii näin tarjoamaan tukea kasvamiseen siellä, missä sitä tarvitaan.

Nuorisobarometri kuvaa huolestuttavia syrjäytymiseen liittyviä kehityskulkuja, mutta myös inspiroi näyttämällä, kuinka fiksuja ja positiivisesti oppimiseen suhtautuvia nuoret ovat. 96 % nuorisobarometriin vastanneista pitää uusien asioiden oppimista hauskana.

Nuorisobarometri muun muassa osoittaa, kuinka nuoret pitävät sosiaalisia taitoja sekä päätöksenteko- ja ongelmanratkaisutaitoja, kielitaidon ohella, kaikkein tärkeimpinä elämässä tarvittavina taitoina. Tämä on ehkäisevän työn tekijän näkökulmasta mahtavaa.

Nuoret eivät siis ainoastaan ole kosmopoliitteja ymmärtäessään kielitaidon arvon, vaan nostavat listansa kärkeen myös juuri ne keskeiset taidot, jotka suojaavat usealta riskikäyttäytymisen muodolta ja tukevat hyvien elämänpolkujen rakentumista ja yhteiskunnan osaksi kasvamista. Ennaltaehkäisevä päihdetyö pyrkiikin usein vaikuttamaan juuri näihin kolmeen taitoon.

Samaan aikaan nuoret vastaavat, että he kokevat oppivansa näitä taitoja enemmän koulun ulkopuolella kuin koulussa. Tästä herää kysymys, että jos nuoret itse ovat motivoituneita näiden elämäntaitojen opettelemiseen, niin miksi he eivät koe oppivansa niitä koulussa.

Vastaako Suomen koulutuslaitos tähän tarpeeseen ja toiveeseen, niin että opettajilla olisi siihen riittävästi aikaa ja toimivia työkaluja? Entä mitä roolia ehkäisevän työn järjestöt ja muut toimijat tulevat tässä tulevaisuudessa pelaamaan?

 

https://pbs.twimg.com/media/DYvPOoSWAAANAdC.jpg:large

Lähde: Nuorisobarometri 2017

 
Hanna Heikkilä
Erityisasiantuntija, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry