Olet täällä

Järjestöystävällinen kunta menestyy

21.02.2018
Terveyden ja hyvinvoinnin johtaminen – ehkäisevä työ osana sitä – on oleellinen osa kunnan menestystä. Ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan keskeisin tehtävä, sillä hyvinvoivat ihmiset takaavat osaltaan kunnan elinvoimaa. Kuntien elinvoimaisuus ja kuntalaisten toimintakyky kohenee silloin, kun onnistutaan parantamaan niiden väestöryhmien terveyttä, jossa monenlaiset sosiaali- ja terveysongelmat ovat yleisiä.

Ihmisten hyvinvointiin investointi on investointia kunnan talouteen. Hyvinvointi ja terveys syntyvät ja sitä ylläpidetään arjen ympäristöissä, joissa ihmiset asuvat, opiskelevat, työskentelevät, viettävät vapaa-aikaansa. Tästä syystä tarvitaan kaikkien hallinnonalojen mukana oloa niin, että hyvinvointi- ja terveysvaikutukset huomioidaan ennakolta päätöksiä valmisteltaessa. Näillä päätöksillä voidaan vahvistaa tai heikentää ihmisten valinnan mahdollisuuksia ja terveellisiä elintapoja. Yksittäiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteet jäävät usein tehottomiksi, elleivät yhteiskunnan rakenteet ja yleinen ilmapiiri tue niitä. On tärkeää, että myös kuntapäättäjät ovat yhtä mieltä siitä, että väestön hyvinvointiin voidaan vaikuttaa ennakoivasti.

Kuntien eriarvoistumiseen vaikuttaa myös se, miten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä toteutetaan. Niiden edistäminen on poikkihallinnollista, suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, joka säilyy kunnissa, vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut sieltä siirtyvät maakuntien vastuulle (järjestämislaki 7§). Suunnittelu tulee toteuttaa kunnan strategiatyön sekä tähän pohjautuvan vuotuisen suunnittelun kautta. Työ vaatii tietoa, seurantaa, resursseja, vaikuttavia yhteistyötä lisääviä toimintatapoja ja rakenteita.

Menestyvä kunta on myös järjestöystävällinen kunta. Muutoksen yhteydessä täytyy sopia, miten tehtävät kunnassa jaetaan. Jos hyvinvointikoordinaattorin työ on ollut sote-palveluissa, se siirretään osaksi kunnan strategista johtamista kunnan keskushallintoon. Kunta voi tulevaisuudessa saada kannustinrahaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

Jatkossa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on myös maakuntien vastuulla (järjestämislaki 8 §), ja sille täytyy olla toimivat poikkihallinnolliset yhteistyörakenteet. Sosiaali- ja terveyspalvelut tuottavat terveyttä ja hyvinvointia, mutta oleellista on myös yhteistyö maakunnan eri hallintokuntien välillä sekä yhteistyö alueen kuntien ja järjestöjen kanssa sekä verkosto- ja rajapintayhteistyö. Maakunnalla on kuntia suuremmat mahdollisuudet kohdistaa eri toimialojen toimenpiteitä maakunnan eri alueille tarvelähtöisesti. Tämä voi lisätä kuntien yhdenvertaisuutta myös ehkäisevien toimien osalta.

Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta ja hillitä kustannuksia. Palvelu-rakenneuudistus osaltaan vähentää kuntien eriarvoisuutta takaamalla yhdenvertaiset palvelut kaikille maakunnan asukkaille. Kunnissa taas viisaasti investoimalla luodaan säästöjä; julkiset sijoitukset hyvinvointiin tänään tarkoittavat pahoinvoinnin ja sosiaalisten ongelmien vähenemistä huomenna. Pitkällä aikavälillä sijoituksilla lisätään ihmisten terveyttä ja vahvistetaan terveyden tasa-arvoa.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin EHYT Teema 11 -lehdessä.

 
Ritva Varamäki
Erityisasiantuntija, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen / SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry
X