Olet täällä

Eurooppalainen alkoholipolitiikka, eriarvoisuus ja kestävä kehitys

30.11.2016
Osallistuin Slovenian Ljubljanassa järjestettyyn seitsemänteen eurooppalaiseen alkoholipolitiikan seminaariin (7th European Alcohol Policy Conference) 22.-23.11. Seminaarin teemoina oli kestävä kehitys ja eriarvoisuus.

Marmot

WHO ja OECD kannustavat valtioita vähentämään alkoholihaittoja. Vaikka alkoholin kokonaiskulutus on ollut pitkään laskusuunnassa Euroopassa, niin silti mantereellamme juodaan ylivoimaisesti eniten alkoholia koko maailmassa. Joissain Euroopan maissa alkoholihaitat ovat kasvussa. Lisäksi alkoholinkäyttö ja -haitat kasautuvat tietyille ryhmille: tämä eriarvoisuutta kasvattava seikka mainittiin monessa eri puheenvuorossa.

Eriarvoisuudesta puhui esimerkiksi professori Michael Marmot, joka on lukuisissa julkaisuissaan tutkinut (mm. viime vuonna ilmestynyt kirja The Health Gap) terveyden eriarvoisuutta ja siihen vaikuttavia mekanismeja. Marmot tähdensi sekä alkoholipolitiikan että sosiaalisten olosuhteiden muuttamisen tärkeyttä. Varallisuudella tai köyhyydellä ja erityisesti vähäisellä koulutuksella on suuri vaikutus alkoholihaittojen määrään, ja näihin eroihin sosiaali- ja koulutuspolitiikan pitäisi puuttua. Toisaalta alkoholipolitiikan puutteita on vaikea paikata muulla sosiaalipolitiikalla. Marmot painotti tärkeimpinä alkoholihaittoihin vaikuttavina toimina alkoholin saatavuutta ja hinnan sääntelyä.

Agenda 2030 -nimellä kulkevat kestävän kehityksen tavoitteet hyväksyttiin vuosi sitten YK:ssa. Agenda 2030 jakautuu 17 tavoitteeseen ja lukuisiin alatavoitteisiin. Tavoitteissa tärkeää on kokonaisvaltainen lähestymistapa, ja alkoholihaittojen vähentäminen tukisi useiden tavoitteiden saavuttamista. Erityisesti alkoholipolitiikkaa koskettaa tavoite 3: Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille ja sen alatavoite 3.5: Tehostaa päihteiden, mukaan lukien huumeiden ja alkoholin, haitallisen käytön ehkäisemistä ja hoitoa.

Uudet kestävän kehityksen tavoitteet koskevat jokaista YK:n jäsenvaltiota, eivät vain niiden tekemää kehitysyhteistyötä. Alkoholiteollisuuden suoranaista vihamielisyyttä kestävää kehitystä kohtaan esitteli Heineken in Africa -teoksen kirjoittanut journalisti Olivier van Beemen. Hän kertoi Heinekenin verojen välttelystä, politiikkaan vaikuttamisesta ja jopa ihmisoikeusrikkomuksista Afrikassa.

Alkoholipolitiikan seminaarissa luotiin myös katsauksia EU:n, WHO:n ja eri maiden alkoholitilanteeseen. Haittoja vähentävää alkoholipolitiikkaa ja sääntelyä edistetään monissa Euroopan maissa. Slovenian uudessa lainsäädännössä sekä työntekijä että työantaja saavat sakon, jos työpaikalla oleillaan päihtyneenä. Lisäksi halvimman alkoholittoman juoman tulee olla ravintoloissa edullisempi kuin mikään alkoholijuoma.

Alkoholipolitiikkaa edistetään erityisesti Baltian maissa ja Skotlannissa. Virossa juodaan jo nyt vähemmän kuin Suomessa ja Viron uusi hallitus tavoittelee alkoholin ja tupakan kulutuksen puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Alkoholiverotusta on tarkoitus nostaa tuntuvasti vuosittain ja lisäksi suunnitellaan uusia mainonnan ja saatavuuden rajoituksia. Myös Liettuan tulevan hallituksen odotetaan ottavan uusia askelia alkoholipolitiikan saralla, mahdollisesti jopa valtiollisen alkoholimonopolin perustamista. Skotlanti suunnittelee alkoholin minimihinnoittelua koskevaa lainsäädäntöä. Parhaillaan asia puidaan oikeudessa, koska viskintuottajat haastoivat Skotlannin valtion tästä asiasta oikeuteen.

Jos Baltiassa ja Skotlannissa haetaan mallia Pohjoismaista ja pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta, mistä Suomessa haetaan innoitusta alkoholilainsäädäntöä uudistettaessa? Ei ainakaan Maailman terveysjärjestön WHO:n tai OECD:n suosituksista. Eikä Agenda 2030 -tavoitteista, joihin on juuri sitouduttu ja joissa edistymistä seuraa Suomen kestävän kehityksen toimikunta puheenjohtajanaan pääministeri Juha Sipilä. Pääministeri Sipilä nimitti myös juuri professori Juho Saaren johtamaan komiteaa, joka pohtii eriarvoisuuden pysäyttämistä. Ilmeisesti komitean toimenkuvaan ei lukeudu hallituksen uuteen alkoholilakiesitykseen vaikuttaminen, vaikka Suomessa alkoholi ja tupakka selittävät noin puolet terveyden eriarvoisuudesta ja terveyseroista.

Suomalaista alkoholipolitiikkaa tehdäänkin nyt erityisesti elinkeinoelämän, päivittäistavarakaupan ja alkoholiteollisuuden intresseistä käsin.

Olikin noloa todeta käytävä- ja taukokeskusteluissa, että Suomessa tehdään aiempaa taantumuksellisempaa alkoholipolitiikkaa, joka lisää eriarvoisuutta eikä tue kestävää kehitystä.

Slovenian 7th European Alcohol Policy Conferenceen osallistui noin 300 ihmistä järjestöistä, ministeriöistä ja tutkimuslaitoksista. Tilaisuuden järjestivät ehkäisevän päihdetyön järjestöjen eurooppalainen kattojärjestö Eurocare yhdessä Slovenian sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Seminaarien sarja sai alkunsa vuonna 2004 Varsovasta, vuonna 2006 se järjestettiin Helsingissä. Kahdeksas konferenssi on vuonna 2018 Skotlannissa.

 
Jiri Sironen
EHYT ry