Nuoret ja alkoholi – mitä kasvattajan on syytä tietää?

Nuorten alkoholin käyttö on vähentynyt merkittävästi koko 2000-luvun, mutta alkoholi on edelleen nuorten yleisin päihde Suomessa. Alkoholi kytkeytyy nuorilla yhdessäoloon, mikä on tärkeä muistaa nuorten alkoholin käytön ehkäisyssä.

Ulkotapahtuma pimentyneessä illassa.
Kuva: Jukka Rapo / EHYT ry

Alkoholi on edelleen nuorten eniten käyttämä päihde ja alkoholista aiheutuu eniten päihdehaittoja suomalaisille nuorille. Alkoholia ei siis kannata jättää päihdekasvatuksessa taka-alalle vaikka esimerkiksi nuorten nuuskan ja kannabiksen käyttö saattavat olla enemmän esillä mediassa ja herättää huolta vanhempien keskuudessa.

Raittiiden nuorten määrä kasvaa

Nuorten alkoholinkäytössä on tapahtunut positiivista kehitystä 2000-luvun alusta lähtien. Niiden nuorten osuus, jotka eivät käytä alkoholia lainkaan, on kasvanut merkittävästi. Vuoden 2023 Kouluterveyskysely osoittaa, että nuorten viikoittainen alkoholinkäyttö ja kuukausittainen humalajuominen on laskenut.

Vuoden 2023 Kouluterveyskyselyn mukaan peruskoulun 8.—9. luokkalaisista noin 68 prosenttia, lukion 1.—2. vuosikurssilaisista noin 42 prosenttia ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista noin 37 prosenttia oli raittiita. Juomatapatutkimuksessa noin kymmenen prosenttia 20—29-vuotiaista kertoi olevansa raittiita. Lue lisää tietoa nuorten alkoholin käytöstä Kouluterveyskyselystä.

Sosiaali- ja terveysministeriön toteuttama Nuorten terveystapatutkimus osoittaa samalla tavalla nuorten alkoholinkäytössä positiivisia muutoksia, sillä 2010-luvun kuluessa niin alkoholinkäyttö kuin humalajuominenkin ovat kääntyneet 18-vuotiailla nuorilla laskuun. Lue lisää Nuorten terveystapatutkimuksesta.

Nuoret hyväksyvät alkoholin käytön

Kouluterveyskysely osoittaa, että nuorten suhtautuminen ikäistensä alkoholinkäyttöön on varsin hyväksyvää. Toisen asteen opiskelijoista vuonna 2021 noin 80 prosenttia kertoi hyväksyvänsä ikäisillään alkoholin juomisen vähäisissä määrin ja noin 50 prosenttia hyväksyi alkoholin juomisen humalaan asti.

Peruskoulun 8.—9. luokkalaisista vuonna 2021 vastanneista noin 55 prosenttia hyväksyi alkoholin juomisen vähäisissä määrin ja noin 24 prosenttia hyväksyi alkoholin juomisen humalaan asti oman ikäisillään nuorilla.

EHYTin vuonna 2022 toteuttama Nuorten kulttuuri ja päihteet -selvitys osoittaa samansuuntaisia tuloksia nuorten suhtautumisesta alkoholiin. Selvitykseen osallistuneista 15—29-vuotiaista nuorista 35 prosenttia koki alkoholin, 27 prosenttia koki humalan ja 20 prosenttia koki kännisekoilun trendikkäinä asioina.

Nuorten kulttuuri ja päihteet -selvitykseen vastanneista jopa 55 prosenttia koki, että heidän lähimmässä ystäväpiirissään alkoholin käyttöön suhtaudutaan melko myönteisesti tai erittäin myönteisesti.

Vaikka nuoret tuntuvat suhtautuvan alkoholiin varsin hyväksyvästi, on asenteissa humalajuomista kohtaan kuitenkin tapahtunut kiristymistä. Lue lisää THL:n Juomatapatutkimuksesta.

Miksi nuoret käyttävät alkoholia?

Tyypillisiä syitä alkoholin käytölle iästä riippumatta ovat sosiaaliset syyt, juhliminen, arjesta irtautuminen, kokeilunhalu sekä huolien ja murheiden käsittely. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n selvityksen mukaan nuoret ilmoittivat alkoholin käytön syyksi mukavan yhdessäolon, hauskanpidon, rentoutumisen ja stressin poiston sekä arjesta irtautumisen. Lue lisää pdf-muotoisesta selvityksestä nuorten alkoholinkäytön syistä.

Alkoholi itsessään, sen maku, tai humaltuminen ovat harvoin nuorten pääasiallinen syy käyttää alkoholia. Siksi alkoholin saatavuus ei ole ainoa asia, mihin pitää keskittyä ehkäisevässä päihdetyössä. Myös nuorten alkoholinkäytön syiden ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta nuorille pystytään tarjoamaan vaihtoehtoisia kokemuksia alkoholin juomisen tilalle.

Yhteenkuuluvuuden ja hauskan ajanvietteen tunteet on mahdollista saavuttaa myös monin muin keinoin kuin alkoholia käyttämällä. Mielekkäät harrastukset ja päihteettömät vapaa-ajanviettotavat tarjoavat positiivisia kokemuksia niin nuorille kuin aikuisillekin.

Keskustelumahdollisuus kavereiden ja luotettavien aikuisten kanssa sekä nuorten kyky käsitellä stressiä ja koulupaineita vähentävät osaltaan tarvetta käyttää alkoholia stressinhallintaan.

Nuorten huoltajilla on merkityksellinen rooli siinä, että etenkin alaikäisillä nuorilla on mahdollisuus viettää yhteistä aikaa kavereidensa kanssa omassa kodissaan. Vastaavasti kuntien pitää tarjota nuorille turvallisia tiloja ja tapahtumia kodin ulkopuolella tapahtuvaan vapaa-ajan viettämiseen.

Miksi nuoret eivät käytä alkoholia?

Nuorten kulttuuri ja päihteet -selvityksessä on tutkittu nuorten syitä olla käyttämättä alkoholia. Jopa 53 prosenttia 15—29-vuotiaista nuorista kertoi kyselyssä, ettei halua humaltua, menettää kontrollia tai sekoilla. Samassa kyselyssä 47 prosenttia kertoi, että alkoholista tulee paha olo, ja että alkoholi on kallista. Vastaajista 43% mainitsi syyksi tiedon siitä, että alkoholista voi koitua terveyshaittoja.

Edellä mainituista alkoholista pidättäytymisen syistä merkillepantavaa on erityisesti tieto alkoholin mahdollisista terveyshaitoista, koska tähän huoltajat ja ammattilaiset pystyvät omalla toiminnallaan vaikuttamaan. Laajoissa tutkimuksissa on myös osoitettu, että vanhempien kielteinen asenne nuorten alkoholinkäyttöä kohtaan sekä vanhempien hyvä suhde nuoriin vähentävät nuorten alkoholinkäyttöä.

Vaikka nuoret tietävätkin varsin hyvin, millaisia haittoja alkoholin käyttöön voi liittyä, on näiden jo ennestään tuttujen aiheiden esiin tuominen eri tilanteissa ja eri näkökulmista tärkeää. Myös sen näkökulman esiin nostaminen on tärkeää, että alkoholin käyttö voi aiheuttaa haittoja nuoren lisäksi muille ihmisille.

Suojaavat tekijät ja riskitekijät vaikuttavat nuoreen

Tutkimusten perusteella tiedetään, että turvallinen lapsuuden kasvuympäristö suojaa päihteiden käytöltä nuoruudessa. Sen sijaan esimerkiksi vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat muodostavat riskitekijän nuoren omalle päihteiden käytölle. Nuorta suojaavia tekijöitä kannattaa vahvistaa ja riskitekijöitä ehkäistä.

Suoja- ja riskitekijöitä voi kuvata esimerkiksi kiikkulautana, jonka toisessa päässä ovat suojaavat tekijät ja toisessa päässä riskitekijät. Mitä enemmän nuorella on riskitekijöitä, sitä enemmän hän tarvitsee kasvuaan tukevia suojatekijöitä. Monet suoja- ja riskitekijät ovat toistensa vastakohtia. Esimerkiksi se, että nuorella on hyviä aikuisia esikuvia, toimii suojaavana tekijänä. Vastaavasti hyvien aikuisten esikuvien puute on riskitekijä.

Myös Nuorten kulttuuri ja päihteet-selvityksestä esiin nousseet syyt alkoholin käytölle on johdettavissa suoja- ja riskitekijöistä. Hyvät ja luotettavat kaverisuhteet, mielekäs tekeminen vapaa-ajalla sekä kyky käsitellä tunteitaan ja hallita stressiään ovat kaikki päihteidenkäytöltä suojaavia tekijöitä.

Jos nuori ei pysty olemaan oma itsensä kavereidensa seurassa, kavereiden kanssa ei löydy järkevää yhteistä tekemistä ja arjen haasteet aiheuttavat suoriutumispaineita, ovat ne riskitekijöitä päihteiden käytölle.

On tärkeää muistaa, että keskustelemalla, kuuntelemalla ja olemalla läsnä aikuiset pystyvät tukemaan ja ohjaamaan nuoria tekemään omaa hyvinvointiaan tukevia valintoja. Hyvin pienillä teoilla voi oikea-aikaisesti toteutettuna olla merkittävä vaikutus.

Videolla Mika Piipponen EHYT ry:stä kertoo nuorten alkoholinkäytöstä ilmiönä.